Rahoitusteoriaa

Milloin USA:n osakemarkkina tuottaa parhaiten suhteessa muihin? – Tutkittua tietoa korkotasosta

Rahapolitiikan vaikutus osakemarkkinoiden tuottoihin on ajankohtainen teema osakemarkkinoilla.

Keskuspankki seuraa inflaatiokehitystä ja pyrkii vaikuttamaan siihen rahan hinnan kautta eli ohjauskoron avulla. Korkoja nostetaan yleensä, jos inflaatio on merkittävästi yli keskuspankin tavoitteen. Luonnollisesti korkoja lasketaan, jos inflaatio laahaa alle tavoitetason.

Viime vuosina koronlaskut ovat olleet positiivinen ajuri osakemarkkinoilla. Se ei ole tyypillinen tilanne, sillä korkoja lasketaan yleensä taantumaan vuoksi ja silloin osakemarkkinoiden tuotot ovat matalien talouskasvuodotusten vuoksi heikkoja.

Vahva talouskasvu johtaa yleensä koronnostoihin, koska inflaatio kiihtyy vahvistuvan kysynnän ja työllisyyskehityksen ansiosta. Silloin osakemarkkinoilla nähdään tyypillisesti korkeita tuottoja, varsinkin lyhyellä aikavälillä.

Hieman pidemmällä aikavälillä koronnostot lisäävät kuitenkin taantuman todennäköisyyttä. Se ei taas tiedä hyvää osakemarkkinoiden tuottokehitykselle.  

Koronnostojen ja talouskehityksen suhde ei aina ole yhtä yksioikoinen. Jos korkea inflaatio johtuu niukasta hyödykkeiden tarjonnasta, korkoja saatetaan joutua nostamaan myös huonossa taloussuhdanteessa kuten kävi 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Keskuspankin näkökulmasta kyseiset tilanteet ovat haastavimpia, sillä koronnostot eivät pure tarjontapuolesta johtuvaan inflaatioon yhtä hyvin kuin vahvan kysynnän aiheuttamaan kuluttajahintojen nousuun.

Suurin osa keskeisistä keskuspankeista pitää edelleen korot nollan tuntumassa

Fed nosti maaliskuussa ensimmäistä kertaa ohjauskorkoa sitten vuoden 2018. Seuraava korkokokous on toukokuussa. Silloin ohjauskorko nousee todennäköisesti lisää joko 25 tai 50 korkopisteellä.

Euroopan keskuspankki ei ole tehnyt pitkään aikaan muutoksia ohjauskorkoon, vaikka euroalueen inflaatio on nyt merkittävästi yli tavoitteen. Kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa euroalueella peräti 7,5 prosenttia vuodessa.

Japanin keskuspankki pitää jo totutusti ohjauskoron nollassa tai paremminkin -0,1 prosentissa. Japanissa korkea inflaatio ei ole ongelma, paremminkin deflaatiovaara on edelleen ollut Japanin keskuspankin suurimpia haasteita. Inflaatio on viime kuukausina hieman kiihtynyt Japanissa. Helmikuussa se oli 0,9 prosenttia vuodessa.

Muista keskeisistä keskuspankeista Englannin keskuspankki sitä vastoin nosti hiljattain ohjauskorkoa, koska Iso-Britannian vuotuinen inflaatio oli helmikuussa 6,2 prosenttia vuodessa.

George Masonin yliopiston rahoituksen professori Derek Horstmeyer tutki yhdessä Georgi Minovin ja Cameron Hairin kanssa USA:n, Saksan, Ranskan, Iso-Britannian ja Japanin osakemarkkinoiden tuottoja tilanteessa, jossa USA:n ohjauskorkoa joko lasketaan, nostetaan tai pidetään ennallaan suhteessa muihin markkinoihin.  

USA:n osakemarkkinoiden kehitystä mitattiin S&P 500 -indeksin avulla. Vastaavasti Ranskalle, Saksalle, Kanadalle ja Japanille indeksit olivat CAC 40, DAX, TSX ja Nikkei.

Muuttuuko osakemarkkinoiden suhteellinen tuotto-odotus, jos Fed nostaa ohjauskorkoa, mutta muut keskeiset keskuspankit pitävät korot ennallaan?

Tutkijat huomasivat, että Yhdysvaltain osakemarkkinoiden eli tutkimuksen tapauksessa S&P 500 -indeksin tuotto oli 5,53 prosenttia 12 kuukauden aikana, jos Fed nostaa ohjauskorkoa, mutta muiden markkinoiden keskuspankit pitivät korot ennallaan. S&P 500 -indeksin tuotto oli kyseisessä korkoympäristössä lähes sama kuin muiden tutkimuksen osakeindeksien. Ero oli vain 0,26 prosenttiyksikköä vuodessa S&P 500 -indeksin hyväksi.

Suurin ero S&P 500 -indeksin hyväksi tutkitulla 40 vuoden aikajaksolla syntyi, jos Fed nosti ohjauskorkoa, mutta muut laskivat korkotasoa. Silloin S&P 500 -indeksi tuotti peräti 4,90 prosenttiyksikköä enemmän vuodessa kuin muut tutkimuksen osakeindeksit. 

S&P 500 -indeksi jäi muista markkinoista tuoton osalta jälkeen, jos muut nostivat ohjauskorkoa, mutta Fed laski korkotasoa. Kyseisessä skenaariossa S&P 500 -indeksin tuotto oli 5,4 prosenttiyksikköä heikompi kuin muiden markkinoiden. 

Tutkimuksesta voidaan siis päätellä, että yleensä nousevat korot ovat hyvä asia osakemarkkinoiden tuottokehitykselle, koska korkoja nostetaan usein vahvan talouskasvun ympäristössä. Ohjauskoron laskeminen sitä vastoin saattaa kertoa haasteista inflaatiokehityksen suhteen, mikä voi johtua heikentyvästä talouskasvusta tai jopa taantumasta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös