Vertailun kalleimmilla mökkipaikkakunnilla menee kiinteistöveroon, sähkömaksuun ja jätemaksuun yli tai lähes 1 200 euroa vuodessa.
Suomalaiset viettävät yhä enemmän aikaansa kesämökeillä. Omakotiliitto selvitti neljättä kertaa, millaisia maksuja mökkiläiselle tulee maksettavaksi suosituimmilla mökkipaikkakunnilla.
Vertailu kertoo, että kuntakohtaisissa maksuissa on kuntien välillä yllättävän suuria eroja, sillä kalleimman ja halvimman kunnan välillä eroa on lähes 700 euroa vuodessa.
Vertailussa oli mukana 20 Suomen suurimpiin mökkikuntiin kuuluvaa kuntaa, joissa on yhteensä reilu 130 000 kesämökkiä, eli yli neljännes koko maan mökeistä. Mökkeilyn kustannukset laskettiin 50 neliömetrin kokoisessa ja 35 vuotta vanhassa mökissä, joka sijaitsee omalla, 4 500 neliömetrin tontilla ja jota käyttää neljä henkeä kesällä. Tutkimuksen teki KTI Kiinteistötieto Oy.
Vertailun kalleimmilla mökkipaikkakunnilla Kuopiossa, Savonlinnassa ja Mikkelissä menee kiinteistöveroon, sähkömaksuun ja jätemaksuun yli tai lähes 1 200 euroa vuodessa. Sen sijaan vertailun edullisimmalla paikkakunnalla, Oulussa, on summa vain 577 euroa.
Keskimäärin mökkiläinen joutuu pulittamaan kuntakohtaisia maksuja 903 euron edestä vuodessa.
Kalleimpien kuntien joukkoon kuuluvat myös Kangasala, Mäntyharju, Parainen ja Asikkala. Edullisimmista kunnista sen sijaan löytyvät Oulun ohella Pori, Kouvola, Rovaniemi ja Raasepori.
Keskimäärin maksut ovat nousseet viime vuodesta 10,9 prosenttia, joista leijonanosa muodostuu kallistuneista sähkömaksuista. Sähkön selvästi suurin kuluerä mökeillä on siirron perusmaksu, jonka osuus tässä selvityksessä on keskimäärin 41 prosenttia.
Mökkiläisten arvostus kunnissa lisääntyy koko ajan, arvioi Vapaa-ajan Asukkaiden Liiton puheenjohtaja Tapio Tervo. Vapaa-ajan asukkaat tuovat mökkipaikkakunnille todellista tulovirtaa.
Etelä-Savossa selvitettiin tarkemmin, millaisia summia mökkiläisten ”siirretyt ostoskorit” tuovat alueelle, ja tuloksena oli, että vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen myötä alueelle siirtyy vuosittain jopa yli 150 miljoonaa euroa. Koko Suomen laajuudelta ostoskorin arvo on noin 6-7 miljardia euroa vuodessa, arvioidaan maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnasta.
Omakotiliitto kannustaakin kuntia luomaan tapoja olla yhteistyössä vapaa-ajan asukkaiden kanssa.
”On tärkeää pitää mökkiläisiä koskevia asioita esillä lisäämässä kuntien elinvoimaa ja huolehtia, että kuntakohtaiset maksut ovat kohtuullisia. Esimerkiksi meneillään olevan kiinteistöverouudistuksen jälkeen vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron pitäminen matalalla tasolla varmistaa, että mökkiläisellä jää rahaa paikallisten palveluiden käyttöön”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
