Indikaattorit

Suomen työttömyysaste laski 6,8 prosenttiin

Työllisyystilanne jatkaa Suomessa kohentumistaan maailmantalouden kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta.

Työllisiä oli vuoden 2022 kesäkuussa 2 729 000, mikä oli 52 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä naisia oli 50 000 enemmän kuin vuoden 2021 kesäkuussa, ja työllisten miesten määrä pysyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 76,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 75,8 prosenttia. 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste nousi edellisen vuoden kesäkuusta 2,0 prosenttiyksikköä 77,2 prosenttiin ja miesten työllisyysaste nousi 0,3 prosenttiyksikköä 76,6 prosenttiin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,3 prosenttia.

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 kesäkuussa 200 000, mikä oli 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 103 000 ja naisia 96 000.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 6,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,6 prosenttia. Miesten työttömyysaste laski edellisen vuoden kesäkuusta 1,3 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin ja naisten työttömyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin.

Työllisyysasteen trendiluku oli kesäkuussa 74,0 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,4 prosenttia.

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 kesäkuussa 1 190 000, mikä oli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen muistuttaa Twitterissä, että nyt nousukauden huipulla Suomen olisi päästävä korkeampaan työllisyysasteeseen kuin 74 prosenttia. Suomen työllisyysaste on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa pahimmillaan koronakriisissä, Pakarinen huomauttaa.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Sumppi-1

    3.11.2022 at 08:42

    Seuraavaksi joku voisi tehdä helpon esityksen erotuksesta, joka syntyy työvoiman ulkopuolella olevien ja sentään työnhakijoiksi edes ilmoittautuneista. Tämä klappi jos osallistuisi verokertymään vaikka ihan vaan jakolaskulla budjetista laskien auttaisi kaikkia eli heitä itseäänkin. Kui ka paljon olisi hienoa (tai vähemmän hienoa) nähdä. Osaltaan pitkään jatkuneena joka päivä menee rahaa hukkaan ja valtio itse asiassa velkaantuu vastaavan määrän verran. Kumuloituva vaikutus, kun asiaa ei viitsitä korjata johtaa siihen että velan hoitokulut (korot) ylittävät maksukyvyn. Voi kysyä miksi ja kuka haluaa tämän äärettömyyteen tähtäävän velkaantumisen. Myös jokainen laiminlyöty päivä on tietoinen valinta tämän aikaansaamiseksi.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös