Kiinteistömaailman asuntomyymälät tekivät juuri päättyneessä marraskuussa 659 käytettyjen ja 28 uusien asuntojen ja kiinteistöjen kauppaa, yhteensä siis 687 kauppakappaletta. Vertailuluvusta eli viime vuoden marraskuun poikkeuksellisen isosta 1124 kauppamäärästä välittäjä jäi selvästi ja keskimääräisistä marraskuun luvuistakin noin kolmannes.
Tilanne jatkui näin hyvin samankaltaisena edelliskuukauteen eli lokakuuhun 2022 nähden.
Tarvevetoiset kodinvaihdot tehdään; sijoitusasuntojen ostoa lykätään. Näin Kiinteisömaailma kiteyttää asuntokaupan kuvan marraskuussa 2022.
”Kun tarvelähtöisyys korostuu tässä markkinassa, laskevat kauppamäärät eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa asuntosijoittaminen on merkittävimmässä roolissa. Useissa maakuntakaupungeissa, kuten Varkaudessa, Savonlinnassa, Valkeakoskella ja Kurikassa, sen sijaan ylsimme yli viime vuoden marraskuun kauppamäärien”, kuvaa Kiinteistömaailman analyytikko Tony Korkala.
Ensiasunnon ostajien osuus kaikista tehdyistä kaupoista pysyi edellisvuotta korkeammalla tasolla ja oli edelleen yli neljännes kaikista tehdyistä asunto- ja kiinteistökaupoista.
”Alle 30-vuotiaat tekevät asuntokauppaa likimain vanhaan tahtiin; tässä ikäryhmässä kauppamäärät ovat laskeneet edellisvuoden marraskuusta vain noin 15 prosenttia. Eniten kauppamäärät ovat puolestaan vähentyneet 50 – 59-vuotiaissa, joiden elämäntilanteet sallinevat helpoimmin kodinvaihdon tai sijoitusasuntoihin liittyvät lyhyehköt lykkäykset”, tulkitsee Korkala.
Kokonaisuudessaan asuntokauppa laski Suomessa lokakuussa kolmanneksella ja myönnetyt rakennusluvat vähenivät kesän aikana neljänneksellä.
Asuntomarkkinoiden alakulo alkaa näkyä myös hinnoissa. Nordea odottaa asuntomarkkinakatsauksessaan asuntojen hintojen laskevan Suomessa noin viisi prosenttia seuraavana vuonna. Pääkaupunkiseudulla voidaan Nordean mukaan nähdä jyrkempikin lasku suurempien asuntolainojen vuoksi. Nordean ennusteen toteutuminen edellyttää, että taantuma jää lyhyeksi.
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon mukaan asuntomarkkinoiden synkkä syksy on täydellinen käänne, sillä kasvukeskuksissa hinnat nousivat ilman merkittäviä sukelluksia koko 2010-luvun. Kansalaiset ovat nyt hyvin varovaisia ja asuntokauppa käy hitaammin kuin vuonna 2019, ennen koronakriisiä.
”Inflaatio on hurjinta sitten 1980-luvun ja korot korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Uusia asuntoja valmistuu vielä jonkin aikaa, mutta aloitukset hiljenevät nopeasti. Asuntojen kysyntä on kahtalaista. Oman kodin ostajat etsivät ekologisuutta ja energiatehokkuutta, mutta sijoittajat siirtyvät syrjään odottamaan parempia aikoja. Ennätyskorkean työllisyyden tuoma talouden tuki ei liene koskaan ollut yhtä kriittistä asuntomarkkinoille”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi.