Epävakaa talous, vuosikymmenen korkein inflaatio ja geopoliittinen konflikti ovat myötävaikuttaneet toimitusjohtajien pessimismiin, jollaista ei ole nähty yli kymmeneen vuoteen.
Toimitusjohtajien luottamus globaaliin kasvuun teki jyrkän sukelluksen viimevuotiseen verrattuna. Tulosten mukaan näkymät ovat pessimistisimmät yli kymmeneen vuoteen tutkimuksen historiassa, ilmenee PwC:n kansainvälisestä Global CEO Survey -raportista.
Tutkimus suoritettiin loka–marraskuun aikana ja siihen osallistui yli 4 400 toimitusjohtajaa 105 eri maasta ja 27 eri toimialalta. Suomesta haastatteluun osallistui 41 toimitusjohtajaa.
Toimitusjohtajista 73 prosenttia uskoo maailmantalouden heikentyvän vuonna 2023. Tulos muuttui merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin vielä 77 prosenttia toimitusjohtajista uskoi globaalin talouden päinvastoin kasvavan.
Tutkimus osoittaa, että eri maiden toimitusjohtajien näkemykset globaalin ja oman kotimarkkina-alueen talouskasvun suhteen vaihtelevat.
Euroopassa Saksa, Suomi, Iso-Britannia ja Ranska luottavat globaaliin kasvuun enemmän kuin oman kotimarkkinansa kasvuun. Intia, Brasilia, Kiina sekä Yhdysvallat ovat puolestaan pessimistisempiä globaalin kuin oman kotimarkkinansa kasvun suhteen.
”Suomalaisista toimitusjohtajista 77 prosenttia uskoo globaalin talouskasvun hidastuvan ja 87 prosenttia uskoo Suomen talouskasvun hidastuvan. Ruotsalaiset toimitusjohtajat näkevät tulevaisuuden vieläkin synkempänä ja uskovat sekä globaalin (89 %) että oman alueen (90 %) kasvun hidastuvan lähes käsi kädessä”, kertoo PwC Suomen partneri Mirva Laaksonen.
Yritysten on sopeuduttava
PwC:n tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia toimitusjohtajista uskoo, että heidän yrityksensä ei ole taloudellisesti elinkelpoinen vuosikymmenen kuluttua, jos yrityksen toiminta jatkuu ennallaan.
Merkittävimpinä yritystoimintaan vaikuttavina lähiajan uhkina toimitusjohtajat nostavat esiin inflaation (40 %), makrotalouden epävakauden (31 %) ja geopoliittisen konfliktin (25 %), kun taas kyber- (20 %) ja terveysriskit (14 %) huolestuttavat vastaajia globaalisti vähemmän kuin vuosi sitten.
”Verrattuna globaaleihin tuloksiin Suomessa korostuvat selvästi geopoliittisen konfliktiin (41 %) ja kyberuhkiin (38 %) liittyvät riskit. Suomessa esimerkiksi 87 % yrityksistä aikookin lisätä investointeja kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan seuraavan vuoden aikana lieventääkseen geopoliittiseen tilanteeseen liittyviä uhkakuvia, kun kansainvälisesti vastaava luku on 48 %”, Laaksonen sanoo.
Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät oman yrityksensä kasvunäkymät yleistä kotimaista kasvua valoisampina.
Globaalisti toimitusjohtajien luottamus oman yrityksensä kasvunäkymiin heikkeni merkittävästi viime vuodesta, eniten sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin. Suomalaisista toimitusjohtajista kuitenkin 44 prosenttia näkee oman yrityksensä kasvunäkymät positiivisina seuraavan vuoden aikana, ja jopa 64 prosenttia kolmen vuoden aikavälillä.
Suomalaiset toimitusjohtajat luottavat enemmän oman yrityksensä kasvunäkymiin kuin Suomen talouskasvun jatkumiseen.
Vain joka viides toimitusjohtaja valmis laskemaan työntekijöiden palkkoja
Haastavassa taloustilanteessa toimitusjohtajat pyrkivät leikkaamaan kustannuksia ja vauhdittamaan liikevaihdon kasvua. Toimitusjohtajista noin puolet kertoo jo alentaneensa liiketoiminnan kuluja, nostaneensa hintoja ja kehittäneensä tuote- ja palvelutarjontaansa monipuolisemmaksi.
Kustannusten leikkauspaineista huolimatta yli puolet (60 %) globaalin kyselyn vastaajista sanoo, etteivät he aio vähentää työvoimaansa määrällisesti seuraavan 12 kuukauden aikana.
Toimitusjohtajat arvioivat nyt toimintamallejaan uudelleen ja leikkaavat kustannuksia, mutta näistä paineista huolimatta he laittavat edelleen henkilöstönsä etusijalle pyrkiessään säilyttämään osaajansa ”suuren irtisanoutumisaallon” jälkeen.
Valtaosa, 80 prosenttia vastaajista nimittäin ilmoittaa, etteivät he aio alentaa henkilöstön palkkoja, jotta he onnistuvat pitämään osaajat yrityksessä ja hillitsemään työvoiman vaihtuvuutta.
Suomalaiset toimitusjohtajat kertovat jo tehneensä toimenpiteitä sopeutuakseen vallitsevaan markkinatilanteeseen, mistä johtuvat näkyvimmät erot Suomen ja globaalien tulosten välillä. Suomalaistoimitusjohtajista suurin osa kertoo jo nostaneensa tuotteidensa ja palveluidensa hintoja ja reilu 40 prosenttia kertoo sopeuttaneensa työvoiman määrää, kun taas muualla maailmassa näitä toimenpiteitä ei ainakaan vielä ole toteutettu vastaavassa määrin.
Ilmastoriskien hallinnan merkitys kasvussa
Raportin mukaan toimitusjohtajat näkevät ilmastoriskin vaikuttavan seuraavan 12 kuukauden aikana heidän kustannusrakenteisiinsa (50 %), toimitusketjuihinsa (42 %) ja fyysiseen omaisuuteensa (24 %) joko kohtalaisesti tai erittäin suuressa määrin.
Suomalaiset yritykset ovat ilmastoriskin torjumisessa merkittävästi kansainvälistä keskiarvoa pidemmällä ja ilmastoriski koetaan Suomessa (36 %) keskimäärin vakavammaksi uhkakuvaksi yritystoiminnalle kuin maailmalla (22 %) seuraavan viiden vuoden aikana.
Siinä missä ilmastoriskin torjumiseen liittyvä työ on useissa muissa maissa vasta alkamassa, suomalaisyritykset ovat jo ryhtyneet toteuttamaan toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi (64 %), uusien ilmastoystävällisten tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi (54 %) ja datan hyödyntämiseksi ilmastoriskien hallinnassa (54 %).
”Tietoisuus energiamurroksen vaikutuksista on meillä korkeampi kuin globaalisti ja Suomessa puolet toimitusjohtajista näkee siirtymän uusiin energialähteisiin vaikuttavan merkittävästi toimialansa yritysten kannattavuuteen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy etenkin jo päästövähennysohjelmina, kestävien tuotteiden innovaatioissa sekä kestävyysdataa hyödyntävien hankkeiden aloitusten määrässä”, kertoo PwC Suomen partneri ja ESG-neuvonantopalveluista vastaava Jussi Nokkala.
