Makrotalous

Nordea: Korkojen nousu syö Suomen talouskasvun

Korkojen nousu heikentää Suomen talousnäkymiä, eikä nopeaa helpotusta ole näköpiirissä, ennustaa Nordea.

Pankin tuoreen talousennusteen mukaan kasvunäkymät ovat edelleen heikot monessa länsimaassa, sillä inflaatiopaineet ovat pysyneet kovina ja keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä.

EKP:n neuvosto päätti toukokuun alun kokouksessaan nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 10. toukokuuta lähtien 3,75 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,0 prosenttia ja talletuskorko 3,25 prosenttia.

Keskuspankin mukaan hinnankorotuspaineita on vielä runsaasti, vaikka inflaatiovauhti on viime kuukausina hidastunut.

Euroalueen inflaatiovauhti kääntyi huhtikuussa huhtikuussa nousuun sen jälkeen, kun inflaatio oli laskenut viisi kuukautta peräkkäin. Hinnat nousivat huhtikuussa 7,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kun maaliskuussa vuosi-inflaatio oli hieman vähemmän, 6,9 prosenttia.

Nordean mukaan erityisesti juuri euroalueen tilanne on haastava, sillä samaan aikaan kun talouskasvu on jo hyvin heikkoa, palkankorotukset ovat kiihtyneet monessa maassa ennätystasolle.

Riskinä kireän rahapolitiikan ylimitoitus

Siten kustannuspaineet varsinkin palvelusektorilla jatkuvat ja inflaatiotavoitteen saavuttamiseen on yhä reippaasti matkaa. 

”Yksi suurimmista riskiskenaarioista on edelleen se, että keskuspankit ylimitoittavat epävarmassa tilanteessa rahapolitiikan kiristystarpeet ja taloudet ajautuvat taantumaan”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.

Maailmantaloudessa on kuitenkin myös valopilkkuja.

”Kiinan talous on hyötynyt koronapolitiikan täyskäännöksestä ja maan kotimainen palvelusektori on juuri nyt vahvassa vedossa. Tämä säteilee kuitenkin heikosti maailmankauppaan ja maailman teollisuusketjuihin, joiden näkymät pysyvät tiukentuvien rahoitusolosuhteiden seurauksena laimeina”, Koivu ennakoi.

Korkomenot syövät ostovoimaa

Suomen talouden näkymät ovat Nordean arvion mukaan tälle vuodelle edelleen haastavat, vaikka alkuvuonna talousluvut yllättivätkin positiivisesti.

Kotitalouksien ostovoiman merkittävä heikentyminen korkean inflaation ja nousseiden korkojen ajamana on vähentänyt yksityistä kulutusta. Suomessa korkojen nousu välittyykin kotitalouksille erityisen nopeasti lyhyisiin viitekorkoihin sidottujen asuntolainojen kautta.

Kotitaloudet ovat kuitenkin kompensoineet heikentynyttä ostovoimaa purkamalla koronavuosina kertyneitä säästöjä.

”Kuluttajien ostovoima alkaa parantua loppuvuonna, kun energiahintojen lasku ja aiempaa korkeammat palkankorotukset taittavat inflaatiota. Korkeat korot pitävät yksityisen kulutuksen kuitenkin heikkona koko tämän vuoden”, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.

Länsimaiden korkojen nousu heijastuu myös Suomen vientiin, Nordea toteaa.

Teollisuuden tilauskanta on alkanut supistua vaisun globaalin investointikysynnän takia. Suomen viennin odotetaankin supistuvan tänä vuonna.

Toisaalta Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen valmistuminen ja mittava tuulivoimarakentaminen kasvattavat kotimaista sähköntuotantoa, jolloin tuontisähkön tarve vähenee ja Suomen vaihtotase paranee.

Puhtaan energian tuomat uudet investointimahdollisuudet piristävät talouden pidemmän aikavälin näkymiä, mutta eivät käännä kokonaisinvestointeja kasvuun vielä tämän vuoden aikana.

Heikko asuntokysyntä hyydyttää rakentamisen

Asuntokauppa on pysytellyt vaisuna viime vuoden lopulta lähtien. Nousseet korot, asuntohintojen lasku sekä muiden asumiskulujen nousu ovat saaneet ihmiset harkitsemaan asunnon ostoa aiempaa pidempään.

Asuntosijoittajien kiinnostuksen vähentyminen näkyy erityisesti pienten asuntojen kohdalla heikkona kysyntänä ja suurempia asuntoja voimakkaampana hintojen laskuna.

”Asuntomarkkinan hyytyminen hidastaa asuinrakentamista selvästi. Tänä vuonna valmistuu vielä paljon asuntoja, mutta uudet aloitukset ovat jäissä, mikä näkyy vähäisenä asuinrakentamisena pitkälle ensi vuoteen. Asuntohinnoissa suurin lasku on kuitenkin jo takanapäin”, arvioi Kostiainen.

Kommentoi
Ylös
>