Indikaattorit

EKP nosti odotetusti jälleen ohjauskorkoja

Keskuspankin mielestä pohjainflaatio on on yhä liikaa laukalla. Siksi rahahanojen kiristysruuvia tarvitaan yhä.

Tämänpäiväisessä kokouksessa EKP päätti nostaa odotetusti kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 2. elokuuta lähtien 4,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia ja talletuskorko 3,75 prosenttia.

Syy edelleen jatkuvaan korkojen nostoon on sitkeästi korkealla pysyvä inflaatio.

Keskuspankin mukaan Inflaatio hidastuu edelleen, muttei vieläkään toivotusti. EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.

EKP:n mukaan korkopäätöksessä on otettu huomioon, miten inflaation arvioidaan kehittyvän, miten ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti on kehittynyt ja miten hyvin rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

Inflaatio vaikuttaa edelleen pysyvän tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa, vaikka sen odotetaan hidastuvan vielä lähikuukausina, keskuspankki toteaa.

Taloudesta saadaan vaihtelevia tietoja, mutta ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti – eli pohjainflaatio – on ollut varsin nopea. EKP:n aiempien koronnostojen vaikutus näkyy kuitenkin jo selvästi rahoitusolojen kehityksessä, ja kysynnän vaimetessa inflaatiovauhti voi vähitellen palautua tavoitteen mukaiseksi.

EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan korkopäätöksillään, että ohjauskoroilla pystytään hillitsemään kysyntää riittävästi eikä inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen.

Keskuspankin mukaan riippuu tilanteen kehityksestä, miten paljon ja kuinka kauan korkoja vielä nostetaan. Inflaatiokehitystä pyritään ennakoimaan taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, ja lisäksi seurataan ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaatiovauhdin kehitystä ja tarkkaillaan, miten rahapolitiikan vaikutus näkyy taloudessa.

EKP:n neuvosto on päättänyt, että vähimmäisvarannoille ei toistaiseksi makseta korkoa. Rahapolitiikalla pystytään siten edelleen vaikuttamaan tehokkaasti rahamarkkinakorkoihin, mutta korkoja voidaan nostaa ilman, että varantotalletuksille jouduttaisiin maksamaan tavallista enemmän korkoa.

OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen toteaa, että EKP ei yllättänyt, vaan jatkoi odotetusti koronnostosykliään.

”EKP verhoutuu jälleen hähmäisen retoriikan taakse toistamalla tekevänsä tulevat korkopäätökset toteutuvan talousdatan perusteella. Käsiä ei siis haluta sitoa ainakaan rahapolitiikkalausunnon yhteydessä”, Hännikäinen pohtii.

Hännikäinen uskoo, että koronnostosykli alkaa olla jo huipussaan.

”Syyskuun toimet ovat siis vielä kysymysmerkki, mutta kannattaa nähdä metsä puilta: koronnostosykli on jo maaliviivoilla ja jatkossa on luvassa lähinnä linjan hienosäätöä – jos sitäkään”, Hännikäinen toteaa.

Kommentoi
Ylös
>