Miten osinkoverotusta tulisi uudistaa?

Finnwatchin raportti herätti jälleen keskustelun listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamistarpeesta. Tulisiko Suomen ottaa mallia Virosta?
euro raha setelit talous euro raha setelit talous
SDP:n kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen. Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP.

Kansalaisjärjestä Finnwatchin uusi selvitys paljasti osinkoverotuksen merkittävään kevenemiseen johtavat yritysjärjestelyt tunnettujen somevaikuttajien yhtiöissä. Somevaikuttajat ovat viime vuosina toteuttaneet holdingyhtiöjärjestelyitä, joilla on mahdollistettu entistä suurempi määrä kevyesti verotettuja osinkotuloja.

Finnwatchin havaitsemat osakevaihtojärjestelyt pohjaavat siihen, että Suomessa listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotus riippuu osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä suurempi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän yhtiöstä voidaan nostaa kevyemmin verotettuja huojennettuja osinkoja. 

Finnwatchin läpikäymissä tapausesimerkeissä osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuus on saatu paisutettua kirjanpidollisilla keinoilla moninkertaiseksi, kun varsinaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen omistus on siirretty tätä tarkoitusta varten perustetulle holdingyhtiölle ja osingot maksetaan sen kautta.

Kansanedustaja haluaa tukkia ”porsaanreiät”

Kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (Sd.) haluaa muuttaa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta niin, etteivät tällaiset yritysjärjestelyt toisi veroetua.

”Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennukseen liittyvät porsaanreiät tulee tukkia ja tätä kautta suurituloisille ja varakkaille omistajille valuva epäoikeudenmukainen verohuojennus lakkauttaa”, Räsänen vaatii.

Raportti kuvaa, kuinka arvoa voidaan kasvattaa ilman, että yritykseen oikeasti kertyy varoja, mikä taas johtaa verotuksen pienemiseen.

”Nykyinen lainsäädäntö kannustaa verosuunnitteluun eikä yhtiön toiminnan aitoon kasvattamiseen”, Räsänen jatkaa.

Räsäsen mukaan lainsäädännön korjaamisen tarpeet on jo pitkään tiedostettu verotuksen asiantuntijoiden keskuudessa, ja esimerkiksi valtiovarainministeriö ehdotti verohuojennuksen kaventamista ennen hallitusneuvotteluja. Nykyjärjestelmä merkitsee menetettyjä verotuloja, mutta samalla se asettaa eri yhtiöt keskenään erilaiseen asemaan ja luo tätä kautta myös epäreilua kilpailuetua.

Aalto-yliopiston yritysjuridiikan emeritusprofessori Heikki Niskakangas, joka on usein julkisuudessa kommentoinut yritysverotukseen liittyviä näkemyksiään, kertoo Helsingin Sanomille, että Finnwatch-järjestön esiin nostama verosuunnittelu holdingyhtiöiden avulla on verolain hengen vastaista ja ”uusi vinouma perusvinouman päällä”.

Perusvinoumalla Niskakangas viittaa Suomen osinkoverotuksen ja ansiotuloverotuksen erilaisuutta, joka kannustaa yrittäjiä tulomuunteluun – eli ansiotulojen muuntamiseen osinkotuloiksi. Erityisesti korkeaa ansiotuloa saavien yrittäjien kannattaa nostaa osa palkkioistaan osinkoina, koska osinkoverotus on Suomessa alhaisempi kuin korkeimmat tuloveroprosentit.

Finnwatchin kuvaaman holdingyhtiömenettelyn ovat Niskakankaan mukaan keksineet verokonsultit ja se on yleistynyt vasta viime vuosina.

Hyvän verojärjestelmän perusominaisuus on, että erilaiset tulot ovat suurin piirtein samanlaisen verotuksen alla, emeritusprofessori painottaa.

Kansanedustaja Räsänen vaatii hallitukselta uudistuksia osinkoverotukseen.

”Nyt punnitaan, onko Orpon hallitus halukas tarttumaan näihin epäkohtiin ja uudistamaan verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan valtiotalouden tasapainottamiseksi. Vai jättääkö hallitus todella talouden tasapainotuksen vain pienituloisten harteille, samalla kun epäoikeudenmukainen järjestely saa jatkua”, Räsänen kysyy.

Toimisiko Viron malli?

Toisenlaisiakin muutoksia osinkoverotukseen on esitetty.

Suomen Yrittäjät ajaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen alentamista. Yrittäjäjärjestön mukaan yhteisöverotus on tällä hetkellä kilpailukykyinen, mutta listaamattomien yritysten osinkoverotus ei kannusta riittävästi kasvuun ja riskinottoon. Yrittäjille malli on myös monimutkainen.

”Siksi näemme tarpeellisena uudistaa osinkoverotusta luopumalla nettovarasidonnaisuudesta mutta siten, että kenenkään osinkoverotus ei kiristy, kuten vaalien alla on hallitusneuvotteluissa mukana olevien puolueiden toimesta luvattu”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen totesi viime toukokuussa.

Suomen Osakesäästäjät on puolestaan esittänyt, että pörssiyhtiöiden verotus tulisi madaltaa listaamattomien tasolle. Pörssiyhtiöiden osinkoverotus on Suomessa hyvin kireää.

Veromuutoksia suunniteltaessa on myös aina mietittävä niiden käyttäytymisvaikutuksia.

VATT:n tutkimuksen mukaan yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta.

Entäpä olisiko Suomessakin syytä keskustella Viron osinko- ja yritysveromallista?

Toisin kuin Suomessa, Virossa ei ole yrityksen tuloveroa lainkaan. Virossa yhtiö maksaa vain maksetuista osingoista 20 prosentin veron. Suomessa sen sijaan osakeyhtiö maksaa 20 prosenttia yhteisöveroa tuloksesta, mutta osingoista yhtiö ei maksa veroa, vaan osinkoveron maksaa osingonsaaja.

Oleellista Viron järjestelmässä verrattuna Suomen järjestelmään on se, että Virossa voittoja ei veroteta lainkaan ennen kuin ne jaetaan osinkoina. Yksinkertaista.

Toisaalta: Koska Viron malli suosii voittojen jättämistä yritykseen, se saattaisi jarruttaa pääomien uudelleenkohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Etu-Töölö Helsinki asuminen kerrostalot rakennus

Ennuste: Asuntojen hinnat virkoavat vain vähän ensi vuonna

Seuraava artikkeli
rakentaminen rakennus nostokurki rakennusala

Kotitalouksien kurjistuva ostovoima heikentää monen toimialan suhdannenäkymiä