Suomen Kiinteistönvälittäjät ry (SKVL) teki ylimääräisen markkinakyselyn joulukuun alussa. Loka-marraskuun vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat selvästi nousseet nyt verrattuna edellisiin kuukausiin ja myös viime vuoden loka-marraskuun lukuja korkeammalle.
Erityisesti Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat olleet vahvassa, jopa noin 20 prosentin nousussa osakekauppojen osalta. Myös omakotitalokauppa käy vuodenaikaan nähden hyvin.
SKVL:n mukaan erityisesti viime päivien Euribor-korkojen selvä lasku ennakoi sitä, että korkojen lasku on odotettuakin nopeampaa ja rohkaisee asuntomarkkinoita liikkeelle. Inflaation on nyt nähty laskevan nopeasti ja tämän vaikutus korkoihin on ollut nopeaa.
SKVL:n arvion mukaan tarjonnan pieneneminen tulee aiheuttamaan kysynnän ja tarjonnan suhteen muutosta ja aiheuttanee hintakehityksessä käänteen jo ensi vuoden aikana ensisijaisesti kasvukeskuksissa.
Myös Danske Bank arvioi asuntomarkkinoiden elpyvän ensi vuonna.
Pankki on tosin laskenut hieman ennustettaan asuntojen hintojen noususta ensi vuodelle. Perusskenaariossa pankki ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat Suomessa ensi vuonna 2,0 prosenttia, kun aiemmassa ennusteessa odotuksissa oli 2,5 prosentin nousu.
Kuitenkin mikäli taantuma osoittautuu odotettua pidemmäksi, jää myös asuntomarkkinan kehitys ennusteesta.
”Ennustamme, että asuntomarkkina toipuu ensi vuonna. Toipuminen ei kuitenkaan ole tasaista tai yhtä nopeaa kuin vielä syksyllä ennustimme. Kuluttajat hyötyvät laskevista koroista ja talttuneesta inflaatiosta, mutta vastapainona ovat kuluttajien kasvavat huolet työllisyydestä”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Varainsiirtoveron poistuminen vilkastuttaa asuntokauppaa väliaikaisesti
Vielä tänä vuonna Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen halventuvan 6,0 prosenttia. Taustalla on nousseiden korkojen ja korkean inflaation heikentämä asuntomarkkina.
”Ensiasunnonostajien vapautus varainsiirtoverosta poistuu vuodenvaihteessa, mikä vilkastuttaa asuntokauppaa loppuvuonna 2023. Olosuhteet asuntokaupan vilkastumiselle paranevat keväällä 2024, jolloin asuntolainojen viitekorkojen ennustetaan laskevan ja varainsiirtovero on uudella, alemmalla tasolla. Asuntokauppa käy keväisin yleensä vilkkaammin, ja patoutunut kysyntä voisi lähteä tuolloin liikkeelle”, sanoo Kuoppamäki.
Vuonna 2025 Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen nousevan 3,0 prosenttia. Danske Bankin ennusteen mukaan markkinakorot noin puolittuvat seuraavan kahden vuoden aikana.
Tänä vuonna tyypillinen Danske Bankista nostettu ensiasuntolaina oli kooltaan noin 185 000 euroa. Jos tällaisen asuntolainan korko laskee kaksi prosenttiyksikköä, jää ensiasunnon ostajan tilille hieman yli 300 euroa enemmän kuussa.
”Asuntomarkkinalla on patoutunutta kysyntää, ja korkojen lasku auttaa sitä purkautumaan”, sanoo Kuoppamäki.
Kuoppamäen mukaan asuntojen kysyntää lisää etenkin suurimmissa kaupungeissa myös väestönkasvu, jota siivittää ennätyskorkeaksi kasvava nettomaahanmuutto.
Asuntotuotanto kohmeessa
Vaisu kysyntä, kohonneet rakennuskustannukset ja kohonnut korkotaso ovat sysänneet asuntorakentamisen huomattavaan matalasuhdanteeseen, joka kestää koko ensi vuoden ajan.
”Myymättömien uusien asuntojen varanto nousee tilapäisesti, mikä painaa hintatasoa ja vähentää kannusteita lisärakentamiseen. Patoutuneen kysynnän purkautuminen lisää uudistuotannon tarvetta 2024 jälkipuoliskolla, mutta lupahakemuksiin ja muihin rakentamisen prosesseihin kuluvan ajan vuoksi asuntotuotanto vilkastuu merkittävästi vasta 2025 aikana”, sanoo Kuoppamäki.
Uudisasuntokaupassa tilanne näkyy kuluttajalle erilaisina tarjouksina. Rakennusyhtiöt vauhdittavat kauppaa esimerkiksi vastikevapailla kuukausilla ja arvokkaillakin kaupantekijäisillä.
