Sijoitusguru Warren Buffett rehellisenä: ”Me teemme virheitä” 

Warren Buffettin johtama Berkshire Hathaway on monessa mielessä omintakeinen yhtiö. Sitä se on myös viestinnässään.
Warren Buffett sijoittaja ammattisijoittaja Warren Buffett sijoittaja ammattisijoittaja
test
Warren Buffett sijoittaja ammattisijoittaja
test

Maailmankuulu sijoittaja Warren Buffett on julkaissut jälleen odotetun Berkshire Hathawayn kirjeen yhtiön osakkeenomistajille. Berkshire Hathaway on Buffettin johtama konglomeraatti.

Ehkä mielenkiintoisinta antia uusimmassa kirjeessä on Buffettin avoimuus yhtiön virheiden suhteen. Buffett kertoo avoimesti yhtiön tekemistä epäonnistumisista.

”Joskus olen tehnyt virheitä arvioidessani Berkshirelle ostamieni yritysten tulevaa taloudellista kehitystä – jokainen tällainen tapaus on ollut virhe pääoman kohdentamisessa”, Buffet kertoo.

OP:n asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja Olavi Kurola kehuu Berkshiren kirjettä.

”Buffettin tuore kirje Berkshiren osakkeenomistajille on jälleen julki. Yksi kappale virheistä. Harva suomalainenkaan yhtiö muuten puhuu virheistään ennen kuin on pakko. Kannattaisiko?”, Kurola kertoo viestipalvelu X:ssä.

Buffettin mukaan näitä virheitä tapahtuu sekä arvioitaessa noteerattuja osakkeita – joita Berkshire Hathaway pitää yritysten osittaisena omistuksena – että kokonaan ostettujen yritysten kohdalla. 

Virheitä myös johtamisessa

Myös johtamisessa Buffett myöntää tehneensä virheitä.

”Toisinaan olen tehnyt virhearviointeja myös Berkshirelle palkattavien johtajien kyvyistä tai rehellisyydestä. Pettymykset rehellisyyden suhteen voivat satuttaa taloudellista menetystä enemmän – kipu voi lähestyä epäonnistuneen avioliiton tuskaa”, hän toteaa.

Buffett kertoo, että henkilöstöpäätöksissä voi vain toivoa kohtuullisen hyvää onnistumisprosenttia.

”Suurin synti on viivytellä virheiden korjaamisessa – tai kuten Charlie Munger sanoi, ’peukalon imeminen’. Ongelmat, hän muistutti minua, eivät katoa toivomalla. Ne vaativat toimintaa, oli se sitten kuinka epämukavaa tahansa.” 

Vuosien 2019–2023 aikana Buffett on käyttänyt laskujensa mukaan kirjeissään osakkeenomistajille sanoja ”virhe” tai ”erehdys” 16 kertaa.

Selvästi vaikuttaa siltä, että mainitsemalla esittämistään virheistä, Buffett haluaa näpäyttää pörssiyhtiöiden tapaa vältellä virheiden esittämistä.

”Monet muut suuret yritykset eivät ole käyttäneet kumpaakaan sanaa koko sinä aikana. Amazon tosin teki vuonna 2021 kirjeessään joitakin äärimmäisen rehellisiä huomioita. Muualla on yleensä ollut kyse lähinnä positiivisesta puheesta ja kuvista”, Buffett toteaa. 

Buffett kertoo, että hän on myös toiminut suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa, joissa sanat ”virhe” tai ”väärin” olivat kiellettyjä hallituksen kokouksissa tai analyytikkopuheluissa.

”Tämä tabu, joka vihjaa johdon täydellisyyteen, on aina tehnyt minut hermostuneeksi (tosin joskus voi olla juridisia syitä, jotka tekevät rajoitetun keskustelun suositeltavaksi – elämme hyvin oikeudenkäyntialttiissa yhteiskunnassa)”, hän kertoo.

Ei mainintaa järkälemäiseksi paisuneista käteisvaroista 

Buffett on jo 94-vuotias. Hän kertoo, että pian Greg Abel korvaa hänet toimitusjohtajana ja alkaa kirjoittaa vuosikirjeitä.

”Greg jakaa Berkshirelle ominaisen uskomuksen, että ’raportti’ on jotain, mitä Berkshiren toimitusjohtaja on vuosittain velkaa omistajille. Hän ymmärtää myös, että jos alat huijata osakkeenomistajiasi, alat pian uskoa omaan hölynpölyysi ja huijata myös itseäsi”, Buffett kertoo. 

Buffettin kirjeestä toivottiin jotain valaistusta sille, miksi Berkshire paisuttaa käteisvarojaan. Yhtiöllä kun on ennätyksellinen käteisvaranto, peräti 334 miljardia dollaria. Vuoden 2024 ensimmäisen ja neljännen neljänneksen välillä yhtiön käteisvaranto kasvoi huimat 145 miljardia dollaria.

Buffett ei kuitenkaan kertonut kirjeessään syitä Berkshiren käteisvarantojen kasvattamiselle.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Katso kommentit (2) Katso kommentit (2)
  1. Tätä ei kehtaa sanoa edes arvaukseksi, mutta todennäköisesti kaiken nähnyt liikemies haluaa jättää seuraajalleen mahdollisuuden hyödyntää tulevien vuosien turbulenssia markkinoilla.

    Tuntuu siltä, että sijoituspuolen ammattilaiset joko ostavat kultaa, jonka hinta kohoaa kaiken aikaa (=menevät markkinan mukana) tai varaavat käteistä (=hyödynnetään markkinapaniikkeja, eli ostetaan jossakin vaiheessa takaisin laskeviin kursseihin nyt myytyjen yhtiöiden osakkeita).

    Kulta on ollut perinteisesti turvasatama, mutta voimakas kasvu ja sen mukana kovin tuotto on tullut aina kasvavien alojen voittajien osakkeista.

    Markkinahäiriöt voivat olla hyvin lyhytaikaisia esim. automatisoidun kaupankäynnin häiriöt tai poliittisia, kuten häiriöt kansainvälisessä kaupassa.

    Kauppapolitiikkaan liittyvistä markkinahäiriöistä yksi omaperäisempiä on todennäköisesti Yhdysvalloissa noussut usko tullien autuaaksi tekevään vaikutukseen.

    Trump kai kuvittelee kulkevansa McKinleyn jalanjäljissä. Ei kannattaisi, koska tullit osoittautuivat jo 1800-luvun lopulla virheeksi ja McKinley kannatti lopulta vapaakauppaa.

    Tulleja perusteltiin sillä, että ne nostaisivat palkkoja. Yhdysvaltojen nykyistä inflaatiota hillitsee (edes hieman) juuri se porukka, joka haluttaisiin heittää maasta. Yhdysvaltojen inflaation syy ei ole liian edulliset tuontituotteet (todellakaan), vaan liian nopeasti nouseva palkkataso, koska työvoimasta on paljon kysyntää (tällä hetkellä).

    Joko inflaation annetaan juosta (tunnetuin seurauksin) tai keskuspankki laittaa sen kuriin korkotasoa nostamalla, kumpikaan vaihtoehto ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä hyvä osakemarkkinoille.

  2. Ymmärtääkseni hän mainitsi käteisvaroista, todeten ”jotkut ovat kiinnittäneet huomiota käteisvarojemme kasvuun suhteessa osakkeisiin, mutta meillä on moninkertainen määrä ei-markkinanoteerattuja omistuksia joihin suhteessa käteisen määrä ei ole kovin suuri”

    Sivu 7, lainaus: ”Despite what some commentators currently view as an extraordinary cash position at
    Berkshire, the great majority of your money remains in equities. That preference won’t change.
    While our ownership in marketable equities moved downward last year from $354 billion to
    $272 billion, the value of our non-quoted controlled equities increased somewhat and remains far
    greater than the value of the marketable portfolio.”

    Yksi yleinen tapa saada ”non-quoted controlled equity” on ostaa osakkeita yrityksessä joka sittemmin otetaan pois pörssistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Nordea pankki pankkisektori pankit talous

Nordea palauttanut miljardeilla euroilla pääomia omistajille omien osakkeiden ostoilla

Seuraava artikkeli
Valuutanvaihto

Valuutanvaihto voi tulla kalliiksi - näissä paikoissa menetät rahaa