Finanssikonserni Nordea ilmoitti 17. lokakuuta 2024 aloittavansa enintään 250 miljoonan euron suuruiset omien osakkeiden takaisinostot vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Takaisinostojen tavoite on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta ja parantaa osakkeenomistajien saamaa tuottoa alentamalla Nordean pääomaa.
Nordea osti ajanjaksolla 21. lokakuuta 2024–20. helmikuuta 2025 takaisin lähes 22,7 miljoonaa omaa osakettaan 11,01 euron keskihintaan.
Sen jälkeen kun ensimmäinen takaisinosto-ohjelma käynnistyi lokakuussa 2021, Nordea on jakanut osakkeenomistajilleen 5,7 miljardia euroa ostamalla takaisin noin 567 miljoonaa osaketta 10,12 euron keskihintaan.
Nordea hankki osakkeet julkisessa kaupankäynnissä muutoin kuin sen osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa (suunnattu hankkiminen). Takaisin ostetut osakkeet mitätöitiin kuukausittain.
Viimeisimmässä takaisinosto-ohjelmassa tehdyt takaisinostot vähensivät yhtiön vapaata omaa pääomaa 250 miljoonalla eurolla. Nordean omistuksessa on nyt noin 6,9 miljoonaa omaa osaketta pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja 11,5 miljoonaa omaa osaketta palkkiotarkoituksessa.
Nordean tavoitteena on jatkaa ylimääräisen pääoman jakamista osakkeenomistajille omien osakkeiden takaisinostoilla. Keskustelut uudesta ohjelmasta Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa ovat käynnissä.
On vaikea arvioida, kuinka suuri vaikutus yhtiön omien osakkeiden ostoilla on ollut Nordean kurssikehitykseen. Kuitenkin Nordean osake on kivunnut lokakuun lopulta alkaneiden viimeisimpien osakeostojen jälkeen 12 prosenttia.
Jos yritys ei käytä osakeostoja yrityskauppaan tai palkitsemisjärjestelmään, se usein mitätöi ostamansa osakkeet. Omien osakkeiden hankinta nostaa osakekohtaista tulosta koska osakkeiden määrä laskee. Tämä on siis omien osakkeiden oston positiivinen puoli sijoittajan kannalta.
Samalla omien osakkeiden osto vähentää yhtiön kassavaroja ja siis sen nettovarallisuutta. Se on kolikon toinen puoli.
Omien osakkeiden ostoa voi verrata investointiin tai yritysostoon. Siinä missä investointi on sijoitus uuteen kassavirtaan ja yritysosto sijoitus toisen yrityksen kassavirtaan, on omien osakkeiden osto sijoitus yrityksen omaan kassavirtaan.
Kuten investoinnit tai yritysostot, aina omien osakkeiden ostot eivät onnistu. Klassinen esimerkki Suomessa on Nokia, joka osti omia osakkeitaan lähes 19 miljardilla eurolla. Ostojen keskihinta oli yli 15,9 euroa, kun osakkeen viimeisin kurssinoteeraus on nyt 4,8 euroa.
Osakkeenomistajien verotus voi myös olla motiivi yhtiölle ostaa omia osakkeitaan osingonmaksun sijaa. Omien osakkeiden ostossahan yritys jälleensijoittaa omistajalle kertyneet varat uudelleen verottomasti. Varsinkin Yhdysvalloissa omien osakkeiden ostoja harrastetaan paljon juuri verotuksellisista syistä.
Maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffett kannattaa omien osakkeiden ostoja, mutta ei millä hinnalla tahansa.
Buffettin mukaan yrityksellä tulee olla kuitenkin riittävästi ylimääräisiä varoja ostoja varten. Lisäksi hänen mielestään omia osakkeita kannattaa ostaa vain, jos osakekurssi on edullisempi pörssissä verrattuna konservatiivisen arvion mukaan laskettuun käypään arvoon.
Rahastoyhtiö Morningstar Research Servicen Research, Rating and ESG -yksikön johtaja Adam Fleck kertoo, että takaisinostoja ei pitäisi koskaan tehdä liiketoiminnan kustannuksella. Jotta yritys pystyy kilpailemaan pitkällä aikavälillä, päätöksissä on otettava huomioon kaikki mahdollisuudet luoda arvoa pitkällä aikavälillä eikä vain lyhyen aikavälin mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi osakkeiden takaisinosto joskus voi olla.
Omien osakkeiden osto käytännössä tarkoittaa, että yritysjohto ei keksi enää miten kasvattaa yritystä. Tällaisissa osakkeissa kaikki tuotto tulee tulevaisuudessa osingoista.
Maailman oikeasti menestyneet yritykset eivät tätä ole tehneet. Yrityksen kuristaminen on varsin suomalaisen yritystoiminnan tapa.