Valtion Nesteestä ja Fortumista lähes 54 miljardin euron hukkaputki

Valtion aiempia osinkokunkkuja eli Nestettä ja Fortumia on voinut pitää etenkin vajaan puolen miljoonan sijoittajien salkun turvaajana pidemmältä aikaväliltä, mutta ei enää.

”Piensijoittaja ja esimerkiksi kotimaiset eläkeyhtiöt joutuvat nyt puntaroimaan, että turvaako Nesteen ja Fortumin hallitusten linjaus uusituvissa polttoaineissa omistuksen arvoa ja tulevien vuosien osinkovirtaa”, omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa.

Nesteen vuoden 2 024 tilinpäätöskään ei antanut selkeää ohjeistusta tulevien vuosien osinkotasolle, vaan yhtiö veti jo takaisin aiempia osinkolupauksiaan.

”Juurisyy Nesteen kannattavuuden romahdukseen viime vuosina johtuu suurista investoinneista uusiutuviin polttoaineisiin, joissa alan ylikapasiteetti on romahduttanut hinnat parissa vuodessa”, Angervuo pelkistää lukuja valossa.

Nesteen ja Fortumin yhteenlaskettu pörssi- eli markkina-arvo on romahtanut vuoden 2021 loppuvuoden 75 miljardin huipusta noin 17 miljardin euron tasolle.

”Yhtiöiden yhteisen markkina-arvon laskuksi on toistaiseksi tullut kammottava 54 miljardia euroa, josta valtioneuvoston kanslian eli veronmaksajien osuudeksi tulee 44 prosenttia Nesteestä ja Fortumista 51 prosentin verran”, Angervuo sanoo.

Veronmaksajat ovat siten laskennallisesti menettäneet yhteensä noin 20 miljardia euroa Nesteen ja Fortumin pörssiarvojen yhteenlasketussa hävikissä verrattuna vuoden 2021 huippuun.

Kauppalehti ehti jo kehaista Nesteen toimitusjohtajan Heikki Malisen tekemisen meininkiä, joka on toistaiseksi tullut sijoittajille esiin lähinnä satojen palkollisten potkuina ja johtajatuolien pyörityksenä.

Malisen aikana viiden miljardin pudotus

Yhtiön tietojen mukaan Malinen omisti vuoden 2023 lopussa 857 Nesteen osaketta. Yhtiön entinen hallituksen jäsen Malinen aloitti Nesteen toimitusjohtajana 15. lokakuuta 2024, jolloin yhtiön markkina-arvo oli 12,4 miljardia euroa.

Neste markkina-arvosta on ehtinyt sulaa pois 5,5 miljardia euroa eli 44 prosenttia 21. helmikuuta mennessä eli Malisen toimitusjohtajuuden aikana.

SalkunRakentaja epäili jo viime marraskuussa, että Malisen optimismi pitää sisällään pilvilinnoja.

Neste antaa nyt potkut noin 600 palkolliselle, mutta yhtiö maksaa kuitenkin viime vuodelta osinkoa noin 154 miljoonaa euroa, joista valtio saa 68 miljoonaa euroa.

Angervuo pitää sijoittajan näkökulmasta ongelmallisena, ettei Neste vieläkään näe riskinä uusiutuvien lujaa linkkiä poliittisiin päätöksiin, jotka enteilevät yhä nopeampaa sekoitevoitteiden alasajoa

Uusiutuvien kannattavuus perustuu pitkälle ”sekoitussuhteeseen”, johon tulee tuki veronmaksajilta.

Angervuon laskelman mukaan Nesteen yhteenlasketut investoinnit vuosina 2018-2024 tekivät yhteensä noin 12,8 miljardia euroa, joista uusiutuviin tuotteisiin upposi lähes puolet.

Miljardien vuolasta virtausta Nesteen uusiutuviin voi pitää jättipottina verrattuna esimerkiksi Euroopan ja Yhdysvaltain eri energiayhtiöihin, joiden tilinpäätöksistä tulee esiin yhä öljyn merkittävä osuus liiketoiminnassa.

”Nesteen kannattavuus pysynee kovalla koetuksella, ja yhtiö voi joutua tappioriskin alaiseksi vielä ehkä useiksi vuosiksi”, Angervuo lisää.

Neste julkisti rajoittavansa investoinnitkin 2,4 miljardiin euroon vuosien 2025 – 2027 välisenä aikajaksona. Yhtiö nettovelka oli noin 4,5 miljardia euroa viime vuoden lopussa investointien seurauksena.  

Öljy toi voitot

Neste kulki useita vuosia uusiutuvissa aallonharjalla niin liikevaihdossa kuin kannattavuudessakin. Yhtiö on sinänsä pitänyt matalaa profiilia yllä voiton jakautumisesta öljyn ja uusiutuvien välillä. 

Yhtiö teki viime tilikaudella lähes 400 miljoonan euron liikevoiton öljytuotteilla, mutta uusiutuvissa liiketulos painui 347 miljoonaa euroa pakkaselle.

Vuosikertomuksen mukaan yhtiö vauhditti uusiutuvien tuotantoa noin 139 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Sitten tahti vain koveni entisestään. Vuonna 2019 investoinnit tekivät noin 230 miljoonaa euroa uusiutuviin, vuonna 2020 noin 670 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna noin 877 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 noin 1,55 miljardia euroa.

Angervuon laskelman mukaan Neste sijoitti noin 1,36 miljardia euroa uusiutuviin vielä vuonna 2023 ja noin miljardia euroa viime vuonna, jolloin uusiutuvien menekki piti vielä pintansa, mutta ylitarjonta alkoi romahduttaa hintoja.

Amerikan presidentti Donald Trumpin ja energiayhtiöiden slogan ”drill baby drill” uhkaa nyt vesittää uusiutuvien kysyntää ja painaa hintoja edelleen jyrkkään laskuun, minkä voi päätellä eri markkina-arvioista.

Samalla öljyn hinnan halpeneminen luo lisää riskiä hintaeroosiosta myös uusiutuvissa, mikä taas voi vaatia yhä enemmän veronmaksajien tukea.

Fortum paikkaa osinkoja

Fortum on puolestaan ajanut alas hiilivoimaloitaan. Tuulimyllyjen luvattu maa Suomi on hukannut säätö- ja varavoimaansa.

Fortumin investointien koko potiksi kertyy noin 10,2 miljardia euroa viimeisen seitsemän vuoden aikana. Investointeihin kuuluu myös saksalaisen Uniperin osakkeiden osto, jossa yhtiön silloisen johdon skenaarion mukaan oli riskiä kaihtamaton yritysosto.

Fortum on turvannut osinkojen maksua eri liiketoimintojen myynnillään. Yhtiö myi puoli vuotta sitten kierrätys- ja jäteliiketoiminnan, mistä tuli noin 800 miljoonaa euroa kassaan.

”Myyntitulot turvaavat vuoden 2024 tuloksesta osakekohtaisen 0,50 euron bonusosingon, jonka yhteissummaksi tulee 450 miljoonaa euroa. Osinko paikkaa Nesteen noin 750 miljoonan euron osinkopotin romahdusta vuodelta 2024”, Angervuo lisää.

Nesteen ja Fortumin pörssiarvojen romahduksen tiimoilta voi Angervuon mukaan kysyä, mistä tulevat yhtiöiden rahat investointeihin ja mistä yhtiöt hankkivat riittävästi kassavirtaa.

”Fortumin pienomistajia taatusti kummastuttaa ympäristöministerin ehdotus uudesta ydinvoimalahankkeesta ja etenkin veronmaksajien tuella”.       

Romahduttanut Helsingin pörssin

Pörssipiirit sekä osin eläkeyhtiöt ovat alati mollanneet Helsingin pörssiä, jonka arvonlaskusta lankeaa kuitenkin suurin osa Nesteen ja Fortumin pörssiarvojen kadotuksen piikkiin.

Nesteen ja Fortumin yhteenlaskettu pörssiarvo on rojahtanut 72 prosenttia vuoden 2021 huipusta ja koko Helsingin pörssin markkina-arvo on pudonnut noin 22 prosenttia.

”Pörssi- ja ekonomistipiirit ovat syystä tai toisesta unohtaneet Helsingin pörssin ryöpytyksessään Nesteen ja Fortumin”, Angervuo heittää.

Neste säikäytti sijoittajia jo vuoden 2023 joulukuussa, jolloin yhtiö julkisti lopettavansa öljyn jalostuksen Porvoossa. Kauppalehtikin riemastui ja käytti ilmaisua ”metamorfoosi” eli täydellinen muodon muutos tipahti iloiseksi joululahjaksi Nesteeltä.

Yhtiön osakekurssi oli jo silloisen ”metamorfoosin” aikana puolittunut 35 euroon yli 60 euron huipusta.

Nesteen verrokeiksi voi nostaa muun muassa amerikkalaisen Marathon Petroleumin, jonka osakekurssi on heikentynyt noin vain kolme prosenttia 12 kuukauden aikana.

Puolalainen PKN on Orlen on liikkunut vauhdilla yritysostoissa, kuten myös öljyn jalostamoissa. Yhtiön osakekurssi on pysynyt paikallaan samalla aikajaksolla. Amerikkalainen Valero Energyn osakekurssi on vahvistunut kolme prosenttia.

Nesteen verrokkiyhtiöt ovat pitäneet kiinni öljystä, mutta eivät ole hukanneet uusiutuviakaan.

Konepajakonkarit hallituksessa

Nesteen hallituksen johtoa ovat miehittäneet konepajakonkarit, kuten Metsosta tunnettu Matti Kähkönen, jota seurannee puheenjohtajan tuolille Valmetista tunnettu, nyttemmin Nesteen hallituksen rivijäsen Pasi Laine.

Hallitukseen ei ole tyrkyllä energiaoligarkki Mika Anttonen, joka lukeutuu yhtiöineen kahdeksanneksi suurimmaksi omistajaksi Nesteessä.

Anttosen hallinnoima ST1 Nordic omistaa 3,5 miljoonaa Nesteen osaketta ja Keele Oy miljoona osaketta tammikuun osakerekisterin mukaan. Anttonen osti valtaosan Nesteen osakkeista ennen viime vuoden loppua, jolloin Nesteen pörssikurssi liikkui noin 12 euron tasossa.

Hallituksille riittää työsarkaa omistaja-arvon nimissä taatusti sekä Nesteessä että Fortumissa. Jälkimmäisen hallitusta johtaa pankkimaailmasta tunnettu Mikael Silvennoinen, joka tuli Fortumin hallitukseen Uniperin oston jälkeen.