Pörssin päälistan yhtiöistä jo viidesosa on raportoinut viime vuoden ja viimeisen neljänneksen tilinpäätösluvut. Tulosraportin julkistaneista yhtiöistä puolet on parantanut vertailukelpoista liikevoittoa tai tulosta rahoituserien jälkeen, kertoo pörssikonkari Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään.
Angervuo laskee, että raportoineiden yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä nousi 4,5 prosenttia vertailukaudesta ja liikevaihtoa kertyi 24,0 miljardia euroa. Teollisuuden yhtiöiden liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia ja keskimmäisen yhtiön eli mediaanin liikevaihto kasvoi 3,0 prosenttia.
Paportoineiden yhtiöiden yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto puolestaan kasvoi 5,7 prosenttia ja teollisuuden yhtiöillä 14,5 prosenttia. Mediaaniyhtiön liikevoitto kasvoi 2,7 prosenttia.
”Jo raportoineiden yhtiöiden liikevoitto on noin kaksikolmasosaa koko pörssiyhtiöiden odotettavasta yhteenlasketusta liikevoitosta”, Angervuo kertoo.
Tulosraportin julkistaneiden yhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen nousi 6,1 prosenttia vertailukaudesta, kun teollisuuden yhtiöillä tulos kasvoi peräti 15,9 prosenttia.
Angervuon mukaan suuret hyvän tuloksen tehneet yritykset nostivat kannattavuutta merkittävästi. Näitä liikevoittoaan parantaneita yhtiöitä ovat olleet muun muassa UPM-Kymmene (+29,4 prosenttia), Konecranes (+20,4 prosenttia), Wärtsilä (+18,1 prosenttia), Telia (+21,9 prosenttia) ja Nokia (+37,6 prosenttia).
”Muitakin suuria liikevoiton parantajia on löytynyt, mutta euromääräiset parannukset ovat jääneet muutamiin miljooniin euroihin”, Anvgervuo toteaa.
Markkinat ovat kuitenkin ottaneet hieman mollivoittoisesti vastaan tulosraportit. Raportoineista yhtiöistä osakekurssi painui laskuun tulostiedotuspäivänä 62 prosentilla ja osakekurssi nousi 38 prosentilla yhtiöistä.
Tähän mennessä vasta kolme konepajayhtiötä on raportoinut viimeisen neljänneksen luvut, mutta niiden yhteenlaskettu tilauskanta vuoden lopussa oli kasvanut 10,1 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä tilauskertymä oli kasvanut peräti 19,6 prosenttia. Angervuon mukaan lukuja vahvisti erityisesti Wärtsilän ennätysmäiseksi paisunut tilauskanta ja tilauskertymä.
Konepajat ovat pääsemässä historiallisen kovaan tuloskertymään, Angervuo uskoo.
”On todennäköistä, että konepajat tekivät viime vuonna uuden kaikkien aikojen yhteenlasketun tulosennätyksen. Edelliset ennätykset nähtiin vuonna 2022 ja 2023. Kasvaneet tilauskannat mahdollistavat uuden tulosennätyksen syntymisen myös vuonna 2025.
Pörssikonkarin mukaan perusmetallein valmistus ja metsäteollisuus ovat edelleen tulosongelmissa, vaikka UPM-Kymmene kirjaili metsän arvoa ylös toistasataa miljoonaa euroa ja kirjautti hyvän tuloskasvun siis ”excelin avulla”.
”Se oli kylläkin sallittua, sillä metsä on biologinen hyödyke ja arvon nostot ja laskut kuuluvat normaaliin käytäntöön. ”
Tulosten nostatus laskennallisilla omaisuuden arvonnostoilla on Angervuon mukaan yksi syy kiinteistörahastojen ongelmiin.
”Toki mieleen tulee heti kiinteistörahastot ja niiden ongelmat, joihin osasyy on ollut kiinteistöjen arvon nostot exclelillä, mikä ei ole tuonut yhtään euroa rahavirtaa. Kiinteistöjen arvojen nosto on edellyttänyt laskennallista 20 prosentin veroa, joka menee kassasta vasta kiinteistöjä myydessä.”
Kiinteistöjen kirjaaminen käypään arvoon toi aikanaan muhkean miljardiluokan potin muun muassa Kojamon omaan pääomaan.
”Kojamo joutui jo vuosi sitten laittamaan investoinnit jäihin ja osingot jäivät maksamatta”, Angervuo muistuttaa.
Metsäyhtiöiden ongelmat ovat erilaisia.
”Metsäyhtiöiden ongelma ei ole ollut tuotannon pieni määrä, päin vastoin, kauppa on käynyt hyvin, mutta kiinalaiset ovat ostaneet sellua puoleen hintaan eurooppalaiseen hintatasoon verrattuna. Sellaista ei ole koskaan ennen tapahtunut.”
Vasta kolme pörssiyhtiötä on kirjannut tappiota viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Nämä yhtiöt ovat Metsä Board, Telenom ja YIT, joiden tulos ennen veroja jäi miinusmerkkiseksi.
Angervuon mukaan osingonsaajille on pääosin odotettavissa mukavia uutisia tänä keväänä, sillä 26 raportoineesta yhtiöistä jo 54 prosenttia aikoo nostaa osakekohtaista osinkoa vuodelta 2024.
Osinkoja nostavat yhtiöt ovat tulosraportin julkistaneista Consti (0,70 euroa), Konecranes (1,65 euroa), Kone (1,80 euroa), Kreate (0,50 euroa), Telenom (0,20 euroa), Wärtsilä (0,44 euroa), Fiskars (0,84 euroa), Alma Media (0,46 euroa), Elisa (2,35 euroa), Evli (1,18 euroa), Nordea (0,94 euroa), Sampo vertailukelpoisesti (1,70 euroa) ilman edellisen vuoden 0,20 euron bonusta, ÅAB (2,40 euroa) ja Nokia (0,14 euroa).
Osinkoa esittää laskettavaksi Metsä Board (0,07 euroa), SSAB (SEK 2,60), Nokian Renkaat (0,25 euroa), Kesko (0,90 euroa), eQ (0,66 euroa) ja F-Secure (0,04 euroa). Nämä ovat siis esityksiä kevään yhtiökokoukselle.
Pelkkää vuosikokouskahvia ja ehkä pullaa tarjoavat yhtiöt ovat: SRV, YIT, Lindex ja Verkkokauppa, eli 15 prosenttia jo raportoineista yhtiöstä.
Angervuon mukaan vuodelta 2024 maksettavat osingot tuskin nousevat paljon yli 12 miljardiin euroon, sillä esimerkiksi Nordean ja Sammon osinkosummien kasvu eliminoitui pitkälti omien osakkeiden ostojen vuoksi ja Sampo jätti toissa vuoden bonuksen pois viime vuoden osingosta.
Osinkosumman kohtalon ratkaisevat vielä raportoimatta olevat Fortum, Stora Enso ja erityisesti Neste, Angervuo toteaa.
Neste tuskin osinkoja jakaa.
”Nesteen uusi toimitusjohtaja Heikki Malinen voi pahimmillaan perustella vain yhtiökokouspäivän kahvia ja jättää osingot väliin, ellei yhtiön valtionedustaja ole saanut valtiovarainministeri Purralta toisenlaisia ohjeita.”
Ensi viikon jälkeen lähes koko vuoden 2024 tuloskimara on jo koossa ja sijoittajat voivat keskittyä yhtiökokouksiin.
”Koko vuoden 2024 tuloksista voi todeta jo raportoineiden yhtiöiden osalta sen, että ainoastaan Nesteen tulosromahdus pystyy estämään yhteenlasketun tulosumman nousun viime vuodelta. Ottaako Heikki Malinen tämän kunnian, jää nähtäväksi. Edelliset koko pörssiyhtiöiden yhteenlasketun tuloksen tuhoajat ovat olleet muun muassa Fortum ja Nokia”, Angervuo toteaa.
