Markkinoilla yleinen lainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor-korko laski alemmas kuin kertaakaan tänä vuonna, 2,32 prosenttiin. Vielä kaksi vuotta sitten korko oli lähes 3,6 prosenttia.
12 kuukauden euribor-koron lasku on kuitenkin selvästi hidastunut, eikä markkinoillakaan odoteta enää merkittävää lisäpudotusta kyseiseen korkoon, kertoo tiiviisti korkomarkkinoita seuraava Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
Euribor-korot riippuvat keskuspankin määrittämästä ohjauskorosta. Euroopan keskuspankilta (EKP) ei odoteta enää merkittäviä koronlaskuja.
”EKP:lta toki hinnoitellaan vielä paria koronlaskua tälle vuodelle, mutta näidenkin kohtalo on muuttunut epävarmemmaksi viime aikoina. Omassa perusennusteessamme EKP laskee korkoa enää kerran, ja myös keskuspankin omat signaalit ovat muuttuneet entistä enemmän korkonäkymien epävarmuutta korostaviksi”, von Gerich toteaa.
Euroalueella on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi keskuspankilta ei odoteta jatkossa kevyttä rahapolitiikkaa.
12 kk:n euribor pamautti taas tänään uudet tämän vuoden pohjalukemat. Pohja kuitenkin häämöttää, elleivät sitten näkymät mene taas kerran uusiksi suuren epävarmuuden vallitessa. pic.twitter.com/KP0Njb6sCg
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) March 28, 2025
Jan von Gerichin mukaan EU:n mittavat puolustusinvestointisuunnitelmat ja etenkin Saksan uusi suhtautuminen sekä puolustusmenojen kasvattamiseen että rapistuvan infrastruktuurinsa kunnostamiseen ovat piristäneet koko euroalueen talousnäkymiä merkittävästi.
Lisäksi EU-tasolla komissio on linjannut suunnitelmista, joilla nostettaisiin unionimaiden puolustusmenoja jopa 800 miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana.
Nämä toimet saattavat piristää euroalueen taloutta, mutta varjopuolena voi olla inflaation voimistuminen.
”Vaikka euroalueen heikosta talouskehityksestä on puhuttu paljon, kasvun ei todennäköisesti tarvitsisi piristyä kovinkaan paljon, jotta yläsuuntaiset inflaatiohuolet nousisivat uudelleen pinnalle”, von Gerich toteaa.
Pääanalyytikon mukaan euroalueella vapaata kapasiteettia ei siis ole kovin paljon, joten puskurit inflaation kiihtymistä vastaan ovat rajalliset, jos kysyntä lähtee taas piristymään.
EKP seuraa inflaatio-odotuksia tarkasti ja tulisi reagoimaan rahapolitiikan kiristyksellä, jos inflaatio-odotukset uhkaisivat karata selvemmin tavoitteen päälle, von Gerich toteaa.
EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
EKP:n neuvosto toisti maaliskuun alussa jälleen totuttuun tapaan linjansa, että se ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde viittasi tiedotustilaisuudessa Frankfurtissa toistuvasti kohonneeseen epävarmuuteen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetäytyä Ukrainan ja Euroopan puolustamisesta on saanut aikaan kiireen Euroopan omassa asevarustelussa. Nämä investoinnit sekä jatkuva riski Yhdysvaltain kauppatulleista tekevät talouskasvun ja inflaation ennustamisesta vaikeampaa.
”Jos tiedot osoittavat, että paras rahapolitiikan linja on koronlasku, silloin korkoja lasketaan. Jos taas tiedot osoittavat, että paras päätös on olla laskematta, silloin pidämme tauon”, Lagarde sanoi toimittajille korkojen tulevasta kehityksestä.
Nordean positiivisimmassa skenaariossa koronnostot voisivat tulla ajankohtaisiksi jo tämän vuoden loppua kohden, todennäköisemmin kuitenkin vasta ensi vuoden puolella. Seurauksena voisi olla tällöin korkojen selvä nousu.
”Euroalueen talouskasvun lähtiessä paremmin käyntiin korkotason nousu takaisin 3 – 4 prosentin välimaaston ei olisi mikään kaukaa haettu skenaario. Vuosina 2022-2023 nähty hyvin nopea korkojen nousu vaatisi toistuakseen isomman inflaatioshokin – hitaampi korkojen nousu ei”, von Gerich toteaa.
Tullipelkojen ja epävarmuuden vallitessa korot voivat laskea vielä pidempäänkin, mutta toisenlainenkin suunta on mahdollinen.
Toisin kuin vuonna 2022, nyt von Gerichin mukaan ”yläsuuntaiset riskit” korkokehitykselle ovat konkreettisempia. Hänen mukaansa ei kannata yllättyä liikaa, jos vuoden päästä puhutaan taas koronnostoista laskujen sijaan.
