Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin viime yönä ilmoittamat tuontitullit maahan muualta tuotaville tuotteille olivat odotetut, mutta odotettua kovemmat.
Trump asetti keskiviikkona odotettua laajemmat tullit Yhdysvaltoihin kohdistuvalle tuonnille. Kymmenen prosentin yleistullit koskevat kaikkia maita, ja sen lisäksi useat maat saivat niin kutsuttuja ”vastavuoroisia” lisätulleja.
Euroopan Unionille tulee 20 prosentin tuontitulli, mikä muodostuu kymmenen prosentin perustullista ja toisesta kymmenen prosentin vastavuoroisesta tullista.
Muille Yhdysvaltain kauppakumppaneille on myös tulossa tuontitulleja. Kiinalle aiotaan asettaa 34 prosentin tuontitulli. Japanille on määrä tulla 24 prosentin ja Intialle 26 prosentin tariffi. Kiinaan kohdistuvat tullit nousevat uusien tullien myötä peräti 54 prosenttiin.
Aiemmin ilmoitetut sektorikohtaiset tullit esimerkiksi teräkselle, alumiinille, autoille ja auton osille pysyvät ennallaan ja niiden 25 prosentin tuontitullit astuivat voimaan tänään.
Keskuskauppakamarin mukaan tullit haittaavat koko maailman taloutta ja saattavat leikata esimerkiksi Euroopan talouskasvua tulevina vuosina muutamilla prosenttiyksiköillä.
Suurin kärsijä tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan Yhdysvallat itse, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan tullien määrääminen on yksinkertaisesti surkeaa talouspolitiikkaa.
”Trumpin pyrkimyksenä on yrittää saada lisää tuotantoa Yhdysvaltoihin ja ikään kuin näillä maksuilla kerätä lisää veroja ulkomaisesta tuonnista. Lopputuloksena kaikkien talous kärsii, Yhdysvaltojen ehkä kaikkien eniten”, Romakkaniemi sanoo.
EU ja monet muut maat suunnittelevat vastatulleja, mikä Romakkaniemen mukaan hyvin todennäköisesti johtaa koston kierteeseen.
”Tämä kaikki leikkaa potentiaalista kasvua ikävä kyllä myös Euroopassa muutaman prosenttiyksikön verran lähivuosina”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemen mukaan EU:n ja Suomen pitää jatkossakin työskennellä vapaamman ja avoimemman maailmankaupan puolesta.
”Vapaa, avoin maailmankauppa on edellytys kasvulle ja sitä myötä kaikkien hyvinvoinnille. Toivottavasti tästä vaiheesta, tulleista ja niiden aiheuttamasta koston kierteestä, päästään yli ja saadaan järki maailmankauppaan”, Romakkaniemi sanoo.
Markkinoilla odotetaan nyt, millaisiin vastareaktioihin esimerkiksi EU ryhtyy. Keskuskauppakamarin
Seuraavaksi odotetaan Euroopan ja muiden maiden vastauksia Trumpin tulleihin. EU yrittää saada Yhdysvallat neuvottelupöytään.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori kertoo Kauppalehdelle, että EU voi yrittää neuvotella ja sanoa, että tasataan puolin ja toisin tulleja tai mennään nollatulleihin. Tosin Yhdysvallat ei välttämättä ole valmis nollatulleihin, Vuori tuumaa.
Tolou Capital Management -yhtiön perustaja ja analyytikko Spencer Hakimian ei säästele sanojaan Trumpin tullipäätöstä kritisoidessaan.
”Yksi syy siihen, miksi tullimaksut eivät ole historiallisesti onnistuneet ’tuomaan takaisin’ työpaikkoja jo valmiiksi vauraaseen maahan, kuten Yhdysvaltoihin, on kaksiosainen”, hän kertoo viestipalvelu X:ssä.
Jos oletetaan, että USA onnistuu tekemään tuonnista niin kallista, että tuotanto on kannattavaa vain kotimaassa, syntyy väistämättä ongelmia.
”Kuka ihme ostaa romujasi? Ihmisillä ei olisi varaa tuotteisiisi alun perinkään, koska olet liian kallis. Ja nyt, kun muut maat ovat kostaneet, olet entistä kalliimpi myös vientimarkkinoilla”, Hakimian toteaa.
Hänen mukaansa lisäksi USA:n kotimainen talous murskautuu inflaation alla.
”Kahden dollarin kiinalainen t-paita muuttuu 20 dollarin wisconsinilaiseksi t-paidaksi. Kotimaiset kuluttajatkaan eivät pysty maksamaan sitä.”
”Eli ei työpaikkakasvua. Historia varoittaa meitä”, Hakimian lataa.
