Maanantaina nähtiin jenkkipörsseissä poikkeuksellisen voimakas nousupäivä. Dow Jones -indeksi nousi 2,8 prosenttia, S&P 500 lähes 3,3 prosenttia ja teknologiapainotteinen Nasdaq peräti 4,35 prosenttia.
Syy kurssinousuun on selvä: edistyminen Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistan ratkaisussa.
Yhdysvallat ja Kiina ovat molemmat ilmoittaneet koordinoiduista tullien alentamisista, mikä avaa 90 päivän rauhanjakson, jota on pidetty läpimurtona. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Sveitsissä viikonloppuna käytyjen neuvottelujen jälkeen kiinalaisille tuotteille Yhdysvaltoihin asetettu tullitaso laskee aiemmasta 145 prosentista 30 prosenttiin, ja Yhdysvaltojen tavaroille Kiinaan menevät tullit putoavat jyrkästi 125 prosentista 10 prosenttiin.
Nämä toimet ovat tosin väliaikaisia ja astuvat voimaan tällä viikolla. Markkinat reagoivat niihin välittömästi ja voimakkaasti.
Kullan hinta laski noin kolme prosenttia, mikä viittaa siihen, että korkean tullitason aikana suosittujen turvasatamaomistusten kysyntää purettiin, arvioi finanssitalo Pepperstonen tutkimusstrategi Ahmad Assiri sijoittajakirjeessään.
Brent-raakaöljyn hinta on noussut kolmena peräkkäisenä päivänä yhteensä yli kuusi prosenttia , kun kaupan parantuneet näkymät lisäävät optimismia ja auttavat rajoittamaan mahdollisesti syvempää globaalia talousnotkahdusta.
”Taloudellisesti tämä askel taaksepäin tulleissa ei ole rakenteellinen korjaus tai kattava sopimus, mutta se viestii muutoksesta neuvotteluilmapiirissä tai vähintäänkin poliittisesta halusta pitää tauko”, Assidi toteaa.
Tutkimusstrategin mukaan taustalla tämä päätös 90 rauhanjaksosta vaikuttaa enemmänkin ajan ostamiselta.
”Se voi auttaa avaamaan tietä vakavammille neuvotteluille seuraavien kolmen kuukauden aikana. Markkinat tulkitsivat tämän merkiksi siitä, että edistystä on mahdollista saavuttaa. Ei taattua, eikä pysyvää, mutta ainakin askel eteenpäin.”
Neuvottelujen edistyminen antaa tilaa arvioida uudelleen globaaleja kauppavirtoja ja tuotantokustannuksia, Assidi toteaa. Se voi tukea yritysten tuloksia seuraavalla vuosineljänneksellä.
”Vaikka väliaikainen, tämä aselepo voi antaa kasvulle pienen sysäyksen”, hän arvioi.
Sijoittajat seuraavat kuitenkin tarkasti tulevia kahdenvälisiä tapaamisia, jotka määrittävät suunnan 90 päivän tauon jälkeen.
”Tämän päivän tapahtumat eivät päätä kauppajännitteitä, mutta kyseessä on selvä taktinen tauko. Se on päivä, joka tuntuu ikään kuin vapautuksen päivän käänteisversiolta – ei täysi esteiden poistaminen, vaan niiden pehmentäminen. Silti se riitti antamaan markkinoille hengähdystauon ja osallistujille hetken varovaista toivoa, vaikka vain hetkeksi”, Assidi arvioi.
Maailmantalous ei ole palaamassa takaisin tammikuun 19. päivään 2025, päivään ennen kuin Trumpista tuli presidentti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen avustajansa ovat tehneet selväksi, että suurimpaan osaan tuonnista sovelletaan vähintään noin 10 prosentin tullia.
Trump asetti 10 prosentin tullitason useimmille maille 90 päivän neuvottelujakson ajaksi sen jälkeen, kun hänen 2. huhtikuuta julkistamansa ”vapautuksen päivän” tullipaketti aiheutti paniikkia rahoitusmarkkinoilla. Trump piti 10 prosentin tason voimassa myös viime viikolla Iso-Britannian kanssa sovitussa puiteratkaisussa.
Lisäksi Trumpin uusi 30 prosentin Kiina-tulli sisältää 20 prosenttia, joka liittyy Kiinan rooliin fentanyylissä, ja 10 prosentin peruslinjan, jota sovelletaan muualla.
”Meillä on monia sopimuksia tulossa, mutta meillä on aina 10 prosentin peruslinja”, Trump sanoi perjantaina.
Yalen yliopiston vertailevaa oikeus- ja taloushistoriaa tutkiva oikeustieteen professori Taisu Zhang kertoo uutistoimisto AP:lle, että viime kuun kaaos ei todennäköisesti ollut turhaa.
Hänen mukaansa molemmat maat testasivat vahvuuksiaan: Trump korostaa ulkomaisten yritysten pääsyn tärkeyttä Yhdysvaltain markkinoille, kun taas Kiina painottaa kykyään selviytyä ulkoisesta shokista.
”Vielä helmikuussa molemmat osapuolet luultavasti elättelivät epärealistisia oletuksia toistensa taloudellisista tai poliittisista heikkouksista tai aikeista. Amerikkalaisilla oli aluksi liioiteltu käsitys omasta neuvotteluvoimastaan, ja kiinalaisilla saattoi olla liioiteltu käsitys omasta turvastaan amerikkalaista talouspainetta vastaan”, Zhang sanoo.
