Maailman rikkaimpien maiden lista riippuu suuresti käytetystä mittarista: kokonaisvaltaisesta taloudellisesta tuotannosta (BKT) tai keskimääräisestä varallisuudesta asukasta kohti (BKT per capita).
BKT per capita eli bruttokansantuote asukasta kohden kertoo, kuinka paljon arvoa maan talous tuottaa keskimäärin yhtä asukasta kohti vuoden aikana. Se lasketaan jakamalla maan koko bruttokansantuote väkiluvulla.
BKT per capitaa käytetään usein eri maiden taloudellisen hyvinvoinnin ja elintason vertailuun, sillä korkeampi BKT per capita ennustaa yleensä parempaa keskimääräistä terveydentilaa, korkeampaa elinajanodotetta ja matalampaa lapsikuolleisuutta.
On kuitenkin hyvä huomioida, että BKT per capita ei ota huomioon tulojen jakautumista maan sisällä eikä esimerkiksi ympäristön laatua tai sosiaalista hyvinvointia
Maailman vauraimmilla mailla asukasta kohti on yhteisiä strategisia etuja: Luxemburg ja Singapore ovat rahoituksen keskuksia, Norja ja Qatar luonnonvarojen hyödyntäjiä, Tanska ja Islanti kestävän kehityksen malleja.
Haasteita kuitenkin riittää. Irlannin yritysveromalli on EU:n paineessa, Macaon turismitalous on altis Kiinan kulutustrendeille ja Sveitsin kasvu hidastuu lääketeollisuuden ja pankkitoiminnan varassa. Luxemburgin bruttokansantuote asukasta kohti jopa laski 3,1 prosenttia vuonna 2023.
Vuoden 2025 lista korostaa sopeutumiskyvyn, erikoistumisen ja joustavuuden merkitystä.
Singaporen fintech-kehitys, Norjan energiasiirtymä ja Islannin vetyohjelma ovat esimerkkejä ennakoivasta riskienhallinnasta. Näiden maiden menestys perustuu kykyyn muuttaa erikoistuminen joustavaksi ja kestävällä tavalla tuottavaksi taloudeksi myös tulevaisuudessa.
Korkean BKT per capita -tason maissa näkyy usein erikoistuminen korkean lisäarvon toimialoille, vahva oikeusvaltio ja vakaat institutionaaliset rakenteet, korkea koulutustaso ja innovaatioympäristö, strateginen sijainti tai luonnonvarat sekä usein pieni väestökoko .
Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ja tekoälyn vaikutukset saattavat muuttaa listan dynamiikkaa. Esimerkiksi öljyntuotantoon perustuvat taloudet joutuvat paineisiin siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Toisaalta tekoälyn tuottavuusparannukset voivat vahvistaa pienten korkeateknologisten talouksien asemaa.
Tässä ovat maailman vauraimmat maat mitattuna bruttokansantuotteella asukasta kohti.
1. Luxenburg
Luxemburg säilyttää asemansa maailman rikkaimpana valtiona, sen BKT asukasta kohti on yli 141 000 dollaria. Menestys perustuu vahvaan finanssisektoriin, joka tuottaa 30 prosenttia maan BKT:sta, vaikka työllistää vain 12 prosenttia työvoimasta.
Luxemburg on kansainvälisen rahoituksen solmukohta, jossa hallitaan yli puolet maailman vihreistä joukkovelkakirjoista ja 31 prosenttia Euroopan vastuullisista sijoitusrahastoista.
Luxemburgin vahvuutena on myös monikansallisten yritysten pääkonttorien keskittyminen maahan. Maan vakaus, AAA-luottoluokitus ja suotuisa sääntely-ympäristö houkuttelevat yhä monikansallisia yrityksiä ja varainhoitajia. Uusi ”Ambitions 2025” -ohjelma tähtää 100 miljardin euron sijoituksiin ilmastorahoitukseen, yhdistäen kannattavuuden ja vastuullisuuden.
2. Sveitsi
Sveitsi seuraa tiukasti perässä, BKT asukasta kohti lähes 112 000 dollaria, ja menestyksen pohjana on vertaansa vailla oleva pankkisektori. Sveitsiläiset pankit hallinnoivat 8,4 biljoonan dollarin varallisuutta, josta 2,2 biljoonaa on rajat ylittävää yksityisvarallisuutta.
Pankkisektorin osuus BKT:sta on 5,4 prosenttia. Talous kasvoi 0,5 prosenttia vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, erityisesti lääketeollisuuden ja kemianteollisuuden ansiosta, vaikka vuosikasvu hidastui 0,9 prosenttiin Saksan ja Kiinan kysynnän heikennyttyä.
Maa hyödyntää strategista sijaintiaan Euroopan sydämessä sekä vakaata poliittisesti vakaata ilmapiiriään. Sveitsin elintaso perustuu myös kehittyneeseen teollisuuteen, ja pankkisektori panostaa nyt tekoälyyn ja digitaalisiin palveluihin.
3. Irlanti
Irlannin yli 107 000 dollarin BKT asukasta kohti perustuu maan asemaan kansainvälisten teknologiayhtiöiden ja lääketeollisuuden Euroopan pääkonttorina. Celtic Tiger –talous on monipuolistunut digipalveluihin, joiden vienti kasvaa 18 prosenttia vuodessa.
Irlannin nopea nousu kolmanneksi johtuu monikansallisten teknologiayritysten verosuunnittelusta ja maan kieliedusta. Apple, Google ja Microsoft käyttävät maata Euroopan-toimintojensa keskuksena.
Adapt Intelligently -strategian tavoitteena on houkutella 250 miljardin euron investoinnit ja 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2029 mennessä, erityisesti tekoälyyn, puolijohteisiin ja vihreään energiaan. EU:n verouudistukset kuitenkin uhkaavat Irlannin matalan verotuksen mallia.
4. Singapore
Singaporen lähes 94 000 dollarin BKT asukasta kohti kertoo menestyksestä kansainvälisen kaupan ja rahoituksen keskuksena. Vaikka kasvunäkymiä on hieman laskettu, satamainfrastruktuuri ja fintech-innovaatiot pitävät maan kilpailukykyisenä.
Aasian finanssikeskus Singapore hyötyy strategisesta satamapaikastaan ja vapaakaupasta. Maa on noussut teknologian ja biolääketieteen keskuksena, mikä näkyy korkeana tuottavuutena. Singaporen hallitus on panostanut systemaattisesti koulutukseen ja infrastruktuuriin 1960-luvulta lähtien.
Project Nexus on laajentanut reaaliaikaisia maksujärjestelmiä ASEAN-maissa ja tekoälyn hyödyntäminen pankkitoiminnassa on vahvaa. Hallituksen 20 miljardin dollarin panostus tekoälyyn vahvistaa Singaporen asemaa teknologiajohtajana.
5. Norja
Norjan yli 90 000 dollarin BKT asukasta kohti perustuu öljyvarojen viisaaseen hallintaan maailman suurimman, 1,4 biljoonan dollarin valtion sijoitusrahaston kautta.
Maa on kuitenkin viime vuosina diversifioinut talouttaan panostamalla uusiutuviin energialähteisiin ja kalastusteollisuuteen. Uudet investoinnit tuulivoimaan ja hiilidioksidin talteenottoon tukevat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.
Norjan kattava hyvinvointivaltio ja korkea yhteiskunnallinen luottamus tukevat vaurautta, ja uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on jo 98 prosenttia.
6. Islanti
Islannin talous perustuu kalastukseen, geotermiseen energiaan ja viimeaikaisiin teknologiasijoituksiin. Maan yli 90 000 dollarin BKT asukasta kohti perustuu geotermisen energian vallankumoukseen, sillä 85 prosenttia primäärienergiasta on uusiutuvaa.
Matkailu kasvaa 15 prosenttia vuosittain, vaikka tulivuorenpurkaukset välillä häiritsevät.
Hydrogen and E-fuels Roadmap tähtää fossiilivapauteen vuoteen 2040 mennessä, mikä vaatii merkittäviä investointeja uusiutuvaan energiaan.
7. Yhdysvallat
Yhdysvaltojen lähes 90 000 dollarin bruttokansantuote asukasta kohti perustuu talouden kokoon, suuriin kotimarkkinoihin, teknologiajohtajuuteen ja kulutukseen. Yhdysvaltojen osakemarkkinat kattavat 40 prosenttia maailman pörssiyhtiöiden markkina-arvosta, ja talouden tukipilareita ovat muun muassa tekoäly, ilmailu ja maatalous.
Vaikka tuloerot ovat suuria, innovaatio ja tuottavuus pitävät maan vauraana. Tosin velkavetoinen kasvu on pitkän aikavälin haaste.
8. Macao
Macaon erityishallintoalueen yli 84 000 dollarin BKT asukasta kohti perustuu lähes yksinomaan kasinoihin ja matkailuun. Ennen koronapandemiaa yli 80 prosenttia valtion tuloista tuli peliteollisuudesta, mutta monipuolistamispaineet ovat kasvaneet. Macaon talousmalli on herännyt laajaan kritiikkiin yhteiskunnallisten ongelmien vuoksi.
Vuoden 2025 bruttopelituoton ennustetaan nousevan 30 miljardiin dollariin massaturismin ja uusien viisumipolitiikkojen ansiosta.
Maan talous on kuitenkin riippuvainen Kiinan kulutuskysynnästä.
9. Qatar
Qatarin lähes 73 000 dollarin BKT asukasta kohti perustuu nesteytetyn maakaasun (LNG) varallisuuteen. 526 miljardin dollarin valtion sijoitusrahasto hajauttaa sijoituksia teknologiaan ja infrastruktuuriin, ja LNG-tuotannon on määrä kaksinkertaistua vuoteen 2027 mennessä.
Maa on investoinut merkittäviä summia infrastruktuuriin ja kansainvälisiin sijoituksiin 2022 jalkapallon MM-kisojen jälkeen. Investoinnit terveyteen ja koulutukseen pyrkivät vähentämään energiariippuvuutta.
Qatarin väestörakenteen erikoisuus on, että yli 90 prosenttia asukkaista on ulkomaalaisia työntekijöitä.
10. Tanska
Tanska täydentää kymmenen kärjen lähes 72 000 dollarin BKT:lla asukasta kohti. Tanskan vahvuutena ovat korkea teknologian taso, vahva teollisuus ja uusiutuvan energian edistäminen.
Lääketeollisuus, erityisesti lääkejätti Novo Nordiskin ansiosta, muodostaa 25 prosenttia maan viennistä. Progressiivinen verotus pitää tuloerot Euroopan pienimpinä.
Lue myös tämä: Qatar on hetken pinnalla – tulevaisuudessa maalla tulee olemaan huomattavia vaikeuksia selviytyä
