Japanin kansallisen pohjainflaation vuosimuutos oli toukokuussa 3,7 prosenttia, ilmenee perjantaina 20. kesäkuuta julkaistusta tilastosta. Huhtikuun lukema oli 3,5 prosenttia. Toukokuun pohjainflaatio ylitti ekonomistien konsensusennusteen 3,6 prosenttia ja kiihtyi eniten sitten tammikuun 2023. Tuoreet elintarvikkeet huomioiden vuosi-inflaatio oli 3,5 prosenttia.
Japanin keskuspankin (BoJ) tavoitetason ylittävä inflaatio vaikeuttaa rahapolitiikan toteuttamista, sillä tullikiistat ja niihin liittyvä epävarmuus hankaloittavat oikean koronnostohetken arviointia.
”Olemme täysin tietoisia siitä, että hinnannousu vaikuttaa kielteisesti ihmisten arkeen”, BoJ:n pääjohtaja Kazuo Ueda sanoi tiistain lehdistötilaisuudessa sen jälkeen, kun keskuspankki päätti jälleen pitää ohjauskorkonsa ennallaan 0,5 prosentissa.
Elintarvikkeiden hinnat jatkoivat nousuaan toukokuussa, ja esimerkiksi riisin hinta yli kaksinkertaistui, huolimatta hallituksen hillitsemistoimista. Energian hinta nousi vuodentakaisesta 8,1 prosenttia, joskin kallistuminen hidastui huhtikuun 9,3 prosentista.
Uedan mukaan talouteen ja hintoihin kohdistuvat alasuuntaiset riskit ovat korkeammat kuin yläsuuntaiset, johtuen kauppasuhteiden kiristymisestä. Hän kuitenkin huomautti, että kustannuspaineet voivat edelleen kiihdyttää pohjainflaatiota vaikuttamalla kuluttajien odotuksiin ja luottamukseen.
Ranskalaispankki Crédit Agricolen analyytikot odottavat ns. core-core-inflaation – joka ei sisällä tuoreiden elintarvikkeiden eikä energian hintoja – saavuttavan huippunsa lähiaikoina ja hidastuvan noin prosenttiin vuoden 2026 puoliväliin mennessä, kun tuontihinnat alenevat ja Japanin talouskasvu hidastuu. Kyseinen pohjainflaatio oli toukokuussa 3,3 prosenttia vuodessa, kun huhtikuussa se oli 3,0 prosenttia
Norinchukin tutkimuslaitoksen ekonomisti Takeshi Minami arvioi myös inflaation hidastuvan loppuvuonna, kun hallitus aikoo palauttaa energiatuet kesällä ja jos riisivarastojen purkutoimet alentavat hintoja.
Toistaiseksi BoJ seuraa tarkasti Yhdysvaltojen korotettujen tullien vaikutusta vientiin sekä kotimaan palkkakehitystä, Minami sanoo. Hän kuitenkin arvioi, että keskuspankki saattaa kiristää politiikkaa ennen kuin inflaatio hidastuu.
Keskuspankin kokouspöytäkirja: nykyinen rahapolitiikka jatkuu
Japanin keskuspankin 30.4-1.5. korkokokouksen pöytäkirja julkaistiin perjantaina. Sen mukaan rahapoliittisen johtokunnan jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että oli tarkoituksenmukaista säilyttää nykyinen ohjeistus, jonka mukaan keskuspankki pyrkii pitämään vakuudettoman yön yli -korkotason noin 0,5 prosentissa. Useat jäsenet korostivat, että kun otetaan huomioon talous- ja hintanäkymien heikkeneminen sekä lisääntyneet epävarmuustekijät, keskuspankin tulisi toistaiseksi seurata tarkasti eri maiden kauppapolitiikkaa ja sen vaikutuksia, pitäen samalla rahoitusolot elvyttävinä.
Jotkut jäsenet huomauttivat, että reaalikorot olivat selvästi negatiivisia, ja tämän vuoksi talouden tukeminen tällä tasolla oli tärkeää. Eräs jäsen muistutti, että ohjauskorkojen alarajasta luopumisesta oli kulunut yli vuosi, ja tänä aikana talous ja hinnat olivat kehittyneet vakaasti – nykyinen rahapoliittinen linja on siis erittäin elvyttävä. Toinen jäsen korosti tarvetta tarkastella tammikuussa 2025 päätetyn koronnoston vaikutuksia. Kolmas jäsen huomautti, että pankin tulisi jatkaa tarkkailuasemassa, kunnes Yhdysvaltain tullipolitiikan kehitys selkiytyy.
Eräs jäsen ilmaisi huolensa siitä, että Yhdysvaltain tuore tullipolitiikka voi johtaa japanilaisten yritysten kustannusleikkauksiin, investointien ja palkkojen jäädyttämiseen ja teollisuuden alasajoon. Siksi yritysten tunnelman ja konkurssikehityksen seuraaminen on erityisen tärkeää. Tämän vuoksi jäsen piti perusteltuna, että keskuspankki säilyttää nykyisen ohjeistuksen rahamarkkinaoperaatioista.
Valtiovarainministeriö aikoo vähentää pitkien velkakirjojen liikkeeseenlaskua
Japanin valtionlainojen tuottotaso on ollut noususuunnassa, kun inflaatio-odotukset ovat kohonneet. Esimerkiksi Japanin 10-vuotisen valtionlainan tuotto oli vielä kolme vuotta sitten lähellä nolla (noin 0,2 %), mutta on nykytilanteessa noin 1,4 prosenttia. 30-vuotisen valtionlainan tuotto on noussut samalla aikavälillä noin 1,2 prosentista noin 2,9 prosenttiin.
Japanin valtiovarainministeriö esitti perjantaina suunnitelmansa vähentää 20 vuoden velkakirjojen tarjontaa 200 miljardilla jenillä (noin 1,37 miljardilla dollarilla) kutakin huutokauppaa kohden sekä 30- ja 40-vuotisten lainojen tarjontaa 100 miljardilla jenillä kutakin kohden jokaisessa huutokaupassa maaliskuuhun 2026 asti. Vähennykset alkaisivat heinäkuussa.
Tasapainottaakseen liikkeeseenlaskuja ministeriö aikoo samalla lisätä kahden vuoden ja muiden lyhytaikaisten lainojen liikkeeseenlaskua.
Pitkien valtionlainojen liikkeeseenlaskusuunnitelma on ollut huomion kohteena sen jälkeen, kun korot nousivat usean vuoden huippuihin, mikä osittain heijastaa heikkoa sijoittajakysyntää ja huolia Japanin valtavan velan takaisinmaksukyvystä. Japanin julkinen velka on yli kaksinkertainen maan talouden kokoon verrattuna.
Valtiovarainministeri Katsunobu Kato on varoittanut, että korkojen nousu voi lisätä valtion korkomenoja ja kiristää julkistalouden painetta, vaikka hän toteaakin, ettei valtionlainojen myynnissä ole ollut ongelmia sijoittajille.
Hallituksen mukaan se aikoo ylläpitää tiivistä viestintää markkinatoimijoiden kanssa ja pyrkiä varmistamaan uskottavuuden julkisen talouden hoidossa, Kato kertoi.
