Osakemarkkinoiden arvostuskertoimet vaikuttavat jälleen korkeilta, jos niitä verrataan omaan historiaansa. Tarkempi tarkastelu antaa kuitenkin hieman toisen kuvan.
”Jos pintaa kuitenkin raaputtaa hieman, tilanne muuttuu melko lailla. Osakealueista oikeastaan vain Pohjois-Amerikka on selvästi omaa keskiarvoaan kalliimpi. Tämä taas on seurausta siitä, että korkeiden arvostuskertoimien teknologiayhtiöiden indeksipainot ovat kasvaneet. Yhtiöt itsessään eivät kuitenkaan ole omaan historiaansa verrattuna erityisen kalliita”, toteaa Nordean päästrategi Antti Saari pankin viikkoraportissa.
Saari muistuttaa lisäksi, että isompien kurssilaskujen jälkeen on melko tyypillistä, että pörssin arvostuskertoimet nousevat hetkellisesti aiempien huippujen ylle. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että kurssikehitys tyypillisesti ennakoi näkymien muutoksia ja tulosennusteiden heikkeneminen yleensä jatkuu vielä jonkin aikaa kurssipohjien jälkeen.
Lyhyt oppimäärä siitä, miksi #pörssi:n ennakoiminen kriisien keskellä menee herkästi mönkään👇 Kurssihuiput ja pohjat tulevat reippaasti ennen tulosnäkymien vastaavia. Tästä syystä myös arvostus näyttää yleensä elpymisen alkuvaiheessa nousevan korkeuksiin. #sijoittaminen pic.twitter.com/YilerTBGDO
— Antti Saari (@SaariAJ) May 8, 2025
Tulostuotto on edelleen korkea
Sen sijaan kasvunäkymät huomioivat arvostusmittarit viittaavat edelleen siihen, että osakkeiden tuotot ovat keskipitkällä aikavälillä selvästi korkosijoituksia paremmat, Saari kertoo. Tosin tämä ero onkin jonkin verran supistunut viime aikoina.
Hyvän käsityksen osakkeiden arvostuksesta sijoittaja saa vertaamalla osakkeiden keskimääräistä tulostuottoa riskittömään korkotasoon.
Tulostuotto (englanniksi earnings yield) on sijoittamisen tunnusluku, joka kertoo, kuinka paljon yritys tuottaa tulosta suhteessa sen pörssikurssiin. Se ilmaistaan yleensä prosentteina. Tulostuotto on siis P/E-luvun käänteisluku. Jos P/E-luku lasketaan jakamalla osakekurssi osakekohtaisella tuloksella, tulostuotto saadaan jakamalla osakekohtainen tulos osakekurssilla.
Nordean mukaan tällä hetkellä globaalien osakkeiden tulostuotto on noin 6,0 prosenttia. Vastaavasti riskitön korko, esimerkiksi Saksan 10 vuoden velkakirjan korolla mitattuna, on nyt hieman yli kaksi prosenttia. Sijoittaja saa siis lähes neljän prosentin korvauksen osakeriskin ottamisesta.
Nordea pitää Euroopan osakkeet edelleen ylipainossa alueellisissa osakesuosituksissan. Saaren mukaan kevenevä finanssipolitiikka, investoinnit, korkojen lasku ja EU-tason sääntelyn keventäminen tukevat alueen tuloskasvunäkymiä puoltaen myös aiempaa korkeampia
arvostuskertoimia.
”Riskinä toki on, että politiikan suunnanmuutos jää jälleen toivottua vaisummaksi”, hän muistuttaa.
Japani jatkaa Nordean alueellisissa osakesuosituksissa yhä alipainossa valuuttakurssiriskien sekä vientiyhtiöihin liittyvän kasvaneen epävarmuuden vuoksi.
Kansainvälisissä toimialasuosituksissa Nordea pitää rahoitusalan ylipainossa ja päivittäistavarat alipainossa.
”Odotamme rahoitusalan hyötyvän eniten maailmantalouden kasvun jatkumisesta sekä kevenevästä sääntelystä. Alan tuloskasvuennusteet ovatkin pitäneet melko hyvin pintansa tänä vuonna”, päästrategi toteaa.
Jättipankki luottaa Eurooppaan
Goldman Sachs Researchin mukaan eurooppalaisten osakkeiden näkymät ovat kirkastumassa, kun alueen julkiset menot kasvavat, talouskasvunäkymät paranevat ja korot ovat laskusuunnassa.
Sharon Bell, Goldman Sachs Researchin senioristrategi, arvioi, että eurooppalaisten osakkeiden suhteellisen edullinen hinnoittelu verrattuna amerikkalaisiin osakkeisiin on voinut edesauttaa tätä nousua.
Eurooppalaisilla yrityksillä, jotka myyvät tuotteitaan pääosin kotimarkkinoilleen, on erityisen vahva asema – osittain siksi, että ne eivät ole yhtä alttiita valuuttakurssien vaihteluille, Bell kertoo. ”Kotimarkkinoille keskittyvät yritykset eivät ole altistuneet dollarille. Ne ovat jääneet pitkään jälkeen, ja niiden arvostustaso on syvällä alelaarissa,” hän sanoo.
Goldmanin ekonomistit ennustavat, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna hitaasti: heidän arvionsa mukaan vuoden 2025 lopun BKT:n reaalikasvu on vain 0,9 prosenttia.
Bell kuitenkin huomauttaa, että Euroopan talousnäkymät näyttävät paranevan vuonna 2026 ja sen jälkeen. Tämä johtuu osittain politiikasta: ”Finanssipolitiikka, puolustuspolitiikka ja lopulta Euroopan keskuspankin koronlaskut tukevat hieman vahvempaa kasvua myös vuosina 2026 ja 2027,” hän sanoo.
