Goldman Sachs Researchin mukaan eurooppalaisten osakkeiden näkymät ovat kirkastumassa, kun alueen julkiset menot kasvavat, talouskasvunäkymät paranevat ja korot ovat laskusuunnassa. Sharon Bell, Goldman Sachs Researchin senioristrategi, arvioi, että eurooppalaisten osakkeiden suhteellisen edullinen hinnoittelu verrattuna amerikkalaisiin osakkeisiin on voinut edesauttaa tätä nousua.
Eurooppalaisilla yrityksillä, jotka myyvät tuotteitaan pääosin kotimarkkinoilleen, on erityisen vahva asema – osittain siksi, että ne eivät ole yhtä alttiita valuuttakurssien vaihteluille, Bell kertoo. ”Kotimarkkinoille keskittyvät yritykset eivät ole altistuneet dollarille. Ne ovat jääneet pitkään jälkeen, ja niiden arvostustaso on syvällä alelaarissa,” hän sanoo.
Goldmanin ekonomistit ennustavat, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna hitaasti: heidän arvionsa mukaan vuoden 2025 lopun BKT:n reaalikasvu on vain 0,9 prosenttia. Bell kuitenkin huomauttaa, että Euroopan talousnäkymät näyttävät paranevan vuonna 2026 ja sen jälkeen. Tämä johtuu osittain politiikasta: ”Finanssipolitiikka, puolustuspolitiikka ja lopulta Euroopan keskuspankin koronlaskut tukevat hieman vahvempaa kasvua myös vuosina 2026 ja 2027,” hän sanoo. Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla Coinmotionin palvelussa. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).Coinmotion / SalkunRakentaja
yhteistyötarjous
Viimeisten 15 vuoden aikana suuret eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet painopistettään Yhdysvaltain markkinoille. STOXX 600 -yhtiöiden Yhdysvalloissa olevien varojen osuus on kasvanut 18 prosentista vuonna 2013 noin 30 prosenttiin vuonna 2025, ja noin neljännes STOXX 600 -yhtiöiden myynnistä tulee nykyisin Yhdysvalloista. ”Se on paljon dollarialtistusta,” Bell sanoo. ”Mitä tämä kaikki tarkoittaa strategiallemme? Uskomme, että näemme hieman enemmän hajautumista pois dollarialtistuksesta,” mikä voisi hyödyttää eurooppalaisia sijoituskohteita, hän lisää.
Euroopan yhdyskuntahyödyketoimialan näkymät ovat valoisat
Yhdyskuntahyödykkeitä tarjoavien yritysten (esimerkiksi sähkö- ja vesiyhtiöt) osakkeet ovat tuottaneet vahvasti tänä vuonna, kun Yhdysvaltain tullien uhka ja taantumapelot ajoivat sijoittajia defensiivisiin, tyypillisesti matalan markkinabeetan osakkeisiin – yhtiöihin, joiden tuotteiden kysyntä säilyy todennäköisemmin vakaana taloussuhdanteista riippumatta.
Alberto Gandolfi, Goldmanin Euroopan yhdyskuntahyödykealan tutkimusjohtaja, kertoo, että merkit sähkön kysynnän lisääntymisestä voivat selittää yhdyskuntahyödykealan parempaa menestystä. Kysyntä on tänä vuonna kasvanut prosentilla Saksassa, 1,5 prosenttia Italiassa ja noin 4 prosenttia Espanjassa. ”Sähkön kysynnän käänne kasvuun on valtavan tärkeä, koska kysyntä on ollut laskussa jo 15 vuoden ajan. Tämä muuttaa täysin alan liikevaihdon kasvunäkymät,” Gandolfi sanoo.
Gandolfin tiimi on analysoinut yhdyskuntahyödyketoimialan kehitystä aiempien kriisien aikana, kuten teknokuplan puhkeamisen, vuoden 2019 tullien ja koronapandemian yhteydessä. He havaitsivat, että alan yhtiöiden osakkeet tuottavat tyypillisesti 10-30 prosenttiyksikköä muita enemmän markkinapaineiden aikana. ”Yleensä ollaan tuon vaihteluvälin yläpäässä, jos kaksi ehtoa täyttyy: korot laskevat ja karhumarkkina jatkuu pitkään. Jos niiden kehitys jatkuu yhtä vahvana kuin maaliskuussa ja huhtikuussa, odotamme näiden ehtojen täyttyvän,” Gandolfi sanoo.
Onko nyt oikea aika sijoittaa eurooppalaisiin kiinteistösijoitusyhtiöihin?
Jonathan Kownator, Goldmanin Euroopan kiinteistösektorin tutkimusjohtaja, näkee kiinteistösektorin viimeaikaisen vahvan kehityksen johtuvan matalammista joukkolainojen koroista, alan defensiivisestä luonteesta ja kiinteistösijoitusyhtiöiden alhaisista arvostustasoista ennen Trumpin hallinnon ilmoittamia “vastavuoroisia” tulleja. Keskimääräisen eurooppalaisen kiinteistöosakkeen P/E-luku on alle 14. ”Kiinteistösektorilla on nähty historiallisesti matalia arvostuksia, mikä johtuu alan merkittävästä alisuoriutumisesta,” Kownator selittää.
Hän lisää, että kiinteistösijoitusten korkea korrelaatio reaalikorkojen kanssa viittaa siihen, että ala on edelleen aliarvostettu, eikä edes huomioi tiimin ennustamaa vahvaa vuokrakasvua Euroopassa. Kownator huomauttaa myös, että kotimaiset kiinteistösijoitukset eivät kohtaa suoria tullivaikutuksia, koska ne palvelevat Euroopan markkinoita. ”Kun tarkastelemme kiinnostavimpia ja kestävimmiksi arvioituja osa-alueita, Saksan asuinkiinteistöt nousevat mieleen,” Kownator sanoo ja lisää, että tämä alasektori on myös erityisen herkkä korkotason muutoksille ja voisi siten hyötyä tulevista koronlaskuista.
Lisäksi vähittäiskaupasta voi löytyä mahdollisuuksia erityisesti Ison-Britannian ruokakauppojen osakkeista, arvioi Richard Edwards, Goldmanin Euroopan kuluttajasektorin tutkimusjohtaja. Korkea inflaatio, kasvava väestö ja laaja siirtymä ulkona syömisestä kotona syömiseen tekevät Isosta-Britanniasta erityisen houkuttelevan markkinan tämän sektorin sijoittajille, hän sanoo.
Edwards lisää, että Ison-Britannian ruokakauppojen suuret toimijat investoivat voimakkaasti omiin toimintoihinsa vastatakseen pienempien vähittäiskauppiaiden hintapaineeseen, sillä nämä pyrkivät kasvattamaan markkinaosuuttaan hintojen alentamisen kautta.
”Näillä yrityksillä on paljon keinoja tarjota kuluttajille todella hyvää vastinetta rahoille, minkä takia uskon tämän olevan vain väliaikainen hidaste, ei mitään sen perustavanlaatuisempaa,” Edwards sanoo.
Kaikkien Ison-Britannian neljän suurimman ruokakauppaketjun kasvu kiihtyi huhtikuussa, osittain myöhemmin ajoittuneen pääsiäisen ansiosta. Ison-Britannian ruokakauppojen myynti kasvoi 4,5 prosenttia maalis–huhtikuussa.
