Presidentti Donald Trumpin hallinto on tehnyt kauppasopimuksen Japanin kanssa. Sopimuksen myötä useisiin tuotteisiin – mukaan lukien autot – asetetaan 15 prosentin tuontitullit. Näin Japani välttää aiemmin uhatun 25 prosentin tullin, jonka oli määrä astua voimaan ensi viikolla. Samalla perustetaan 550 miljardin dollarin rahasto Yhdysvaltoihin tehtäviä investointeja varten.
Sopimuksen mukaan autot ja autonosat kuuluvat jatkossa samaan 15 prosentin tulliluokkaan kuin muutkin Japanin vientituotteet, kertoi pääministeri Shigeru Ishiba Tokiossa. Paikallismedian mukaan Ishiba harkitsee eroamista sopimuksesta syntyneen kohun vuoksi – erityisesti sen jälkeen, kun hänen puolueensa menestyi heikosti sunnuntain vaaleissa.
Autosektorin tullit olivat yksi neuvottelujen keskeisistä kiistakohdista. Japani suostui hyväksymään Yhdysvalloissa valmistetut autot ja kuorma-autot amerikkalaisten ajoneuvoturvallisuusstandardien mukaisina ilman lisävaatimuksia. Tämä voi edistää merkittävästi amerikkalaisvalmisteisten ajoneuvojen myyntiä Japanissa.
Sopimuksen keskeinen osa on 550 miljardin dollarin investointisitoumus Japaniin. Talousuutistoimisto Bloombergin mukaan eräs Yhdysvaltain hallinnon korkeassa asemassa oleva virkamies kertoi nimettömänä, että kyseessä on suvereniteettirahastoa muistuttava järjestely, jossa presidentti Trump voisi itse ohjata sijoituksia Yhdysvaltojen sisällä.
Sopimuksen lopulliset ehdot on vielä vahvistettava virallisella julistuksella. Oikeudellisia yksityiskohtia ja investointisitoumukseen liittyviä seikkoja viimeistellään edelleen. Investointien aikataulu ei ole vielä selvillä, eikä ole varmaa, pystyykö Trump ohjaamaan koko summan sijoituksiin vielä virkakautensa aikana.
Japanilaisten autonvalmistajien osakkeet nousivat Tokion pörssissä kauppasopimuksen julkistamisen jälkeen. Osakemarkkinat reagoivat positiivisesti siihen, että tuontitullin odotettu taso Japanin viennille Yhdysvaltoihin laski 25 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi tietyistä muista maista, kuten Kanadasta ja Meksikosta, tuotavien autojen tuontitulli on edelleen 25 prosenttia, minkä ansiosta japanilaiset autovalmistajat ovat suhteellisesti vähemmän epäedullisessa asemassa.
Esimerkiksi Toyotan osake nousi 14,3 prosenttia, Hondan 11,2 prosenttia ja Mazdan 17,8 prosenttia. Japanin osakeindekseistä Topix tuotti 3,2 prosenttia ja Nikkei 225:n pisteluku nousi 3,5 prosenttia.
Sijoittajien huolet Japanin valtionlainamarkkinoista kasvavat
Japanin makrotalouden tilanne on muuttunut merkittävästi, kun inflaatio on pysynyt sitkeästi Japanin keskuspankin inflaatiotavoitteen yläpuolella. Aiemmin Japani kamppaili vuosikymmenien ajan deflaation kanssa. Nyt painopiste ei ole enää talouden tukemisessa joukkolainamarkkinoiden kautta, vaan keskuspankki voi alkaa vähentää mittavia valtionvelkaomistuksiaan – mikä on johtanut valtionlainojen korkojen nopeaan nousuun.
Japanin keskuspankki omistaa yli puolet maan valtionvelasta, ja sen taseeseen on kertynyt huomattavia realisoitumattomia tappioita: kun korot nousevat, joukkolainojen hinnat laskevat – erityisesti pitkien lainojen, joilla on suurempi korkoriski (duraatio).
Yhdysvaltain kauppapolitiikka ja huolet valtionmenojen kasvusta ovat heikentäneet Japanin talousnäkymiä ja vaikuttaneet valtionlainojen kysyntään. Heinäkuun 23. päivänä järjestetyssä 40-vuotisten valtionlainojen huutokaupassa kysyntä oli heikointa sitten vuoden 2011.
Markkinaongelmat ovat alkaneet jo siitä lähtien, kun keskuspankki alkoi pienentää taseensa kokoa. Ongelmaksi on muodostunut se, etteivät muut sijoittajat ole riittävästi korvanneet keskuspankin ostojen vähenemistä. Tilanne kärjistyi toukokuussa, kun 20-vuotisten lainojen heikko huutokauppa nosti korkoja jyrkästi. Myös toukokuun 40-vuotisten lainojen huutokauppa lisäsi markkinamyllerrystä.
Pitkien valtionlainojen kysyntä on tyypillisesti vahvaa vakuutusyhtiöiden ja muiden institutionaalisten sijoittajien taholta, mutta nyt ostot eivät riitä kattamaan markkinoiden kysyntävajetta. Monet sijoittajat odottavat tilanteen rauhoittumista kauppapoliittisen epävarmuuden ja keskuspankin epäselvän koronnostopolun jälkeen.
Ulkomaisten sijoittajien rooli edelleen rajallinen
Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on kasvanut, mutta heidän omistuksensa ovat edelleen pieniä verrattuna suuriin kotimaisiin toimijoihin. Bloombergin mukaan ulkomaiset rahastot ostivat huhtikuussa ennätykselliset 2,29 biljoonaa jeniä (15,4 miljardia dollaria) yli 10 vuoden maturiteetin japanilaisia joukkolainoja. Helmikuussa ja maaliskuussa ostot olivat myös poikkeuksellisen suuria.
Heikko kysyntä valtionlainoille ja siitä seurauksena nousevat korot voivat nostaa Japanin valtion, yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannuksia. Huolia on herännyt myös Japanin valtavasta velkataakasta. Pääministeri Ishiba totesi 19. toukokuuta, että Japanin taloudellinen tilanne on huonompi kuin Kreikan.
Tilanne asettaa keskuspankin vaikeaan asemaan, sillä sen on tasapainoiltava matalien korkojen ylläpitämisen ja toisaalta inflaation hillitsemiseen tähtäävien koronnostojen välillä.
Henkivakuutusyhtiöille nousevat korot tarkoittavat salkkujen merkittäviä arvonalennuksia. Neljä suurinta japanilaista henkivakuutusyhtiötä raportoi yhteensä noin 60 miljardin dollarin realisoitumattomat tappiot kotimaisista joukkolainoista viimeisimmällä tilikaudella – nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Deutsche Bank on varoittanut, että nousevat korot voivat tehdä Japanin valtionlainoista houkuttelevampia paikallisille sijoittajille, mikä saattaa johtaa varojen siirtymiseen pois Yhdysvaltain joukkovelkakirjamarkkinoilta. Societe Generale puolestaan huomautti, että vaikka Yhdysvaltain osake- ja joukkolainamarkkinat ovat hyötyneet Japanista virranneista sijoituksista, tämä virta saattaa nyt kääntyä toiseen suuntaan.
Osakemarkkinoiden näennäinen helpotus on jyrkässä ristiriidassa joukkovelkakirjamarkkinoilla soitavien hälytyskellojen kanssa. Yhdessä kaupankäyntiistunnossa Japanin 10-vuotisten joukkovelkakirjojen korko nousi yli 5 %, mikä on poikkeuksellisen suuri muutos niin kontrolloiduille markkinoille kuin Japanin keskuspankin markkinat. Tämä shokki heijastaa kahta murtumaa: toisaalta Japanin finanssipoliittisen urakehityksen äkillistä näkyvyyden menetystä ja toisaalta sisäistä poliittista epävakautta, kun Ishiban hallitus on nyt menettänyt enemmistön senaatissa.
Sopimuksen tarkoista ehdoista ei tiedoteta virallisesti, ja Japanin keskuspankin liikkumavaran väheneminen – sillä on jo hallussaan yli 53 % Japanin liikkeessä olevista joukkovelkakirjalainoista – lisää epäluottamusta. Japanin keskuspankki, joka on heinäkuusta 2024 lähtien vähitellen vähentänyt joukkovelkakirjaostojaan (tapering), on nyt voimaton kiihtyvän pääomapaon edessä. Ja hyvästä syystä: jos Japani todella sitoutuu, edes epäsuorasti, rahoittamaan Yhdysvaltain velkaa osana laajempaa geopoliittista sopimusta, mikä rationaalinen sijoittaja silti ostaisi Japanin velkaa?
Vielä huolestuttavampaa on, että tämä jännite näyttää heijastavan kasvavaa huolta julkisen velan implisiittisestä käytöstä Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen geopoliittisten vastapuolten rahoittamiseen. Toisin sanoen sijoittajat pelkäävät, että Japani on suostunut – kulissien takana – tukemaan taloudellisesti Yhdysvaltojen teollisuuspolitiikkaa, vaikka se merkitsisikin sen oman rahoitusvakauden vaarantamista. Markkinoiden viesti on selvä: luottamus on murenemassa, ja Japanin hallituksen rahoittamisen jatkamiseksi tarvitaan nyt riskipreemio.
Komppaan Tereziä. The Wall Street Journalissa oli aika osuva otsikko (vapaasti käännettynä): ”Mitä enemmän Trump painostaa FEDä sitä epätodennäköisemmin hän saa matalan korkotason.
Ei tarvitse kuin vilkaista miten laajalta maailmassa omistetaan esim, Yhdysvaltojen 10-vuoden lainoja niin ymmärtää heti että heikompaa dollaria pitää ”kompensoida” korkeammalla korkotuotolla jatkossa ja se nostaa samalla riskisempien sijoituskohteiden (yrityslainat yms.) korkotasoa heti.