Helmikuun 28. päivänä alkaneet iskut ovat toisella viikollaan katkaisseet laivakuljetuksia Hormuzinsalmessa ja pysäyttäneet QatarEnergyn nesteytetyn maakaasun vientilaitoksia. Saudi-Arabia on leikannut öljyntuotantoaan.
Öljyn hinta kävi hetkellisesti yli sadassa dollarissa tynnyriltä, mutta laski jyrkästi sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump vihjasi konfliktin voivan päättyä pian.
Heilunta paljastaa, kuinka herkkä fossiilisiin polttoaineisiin nojaava energiajärjestelmä on geopoliittisille shokeille.
YK:n pääsihteeri António Guterres tarttui tilaisuuteen nopeasti. Hän totesi uutistoimisto AP:lle, että kotimainen uusiutuva energia ei ole koskaan ollut halvempaa, saavutettavampaa tai skaalautuvampaa. Puhtaan energian raaka-aineita ei voi saartaa eikä aseistaa, Guterres korosti.
Energiakriisit ovat historiallisesti tuottaneet poliittisia lupauksia, jotka eivät aina toteudu investointeina. Vuoden 2022 Ukrainan sodan jälkeen osa Euroopan maista turvautui uusiutuvan energian sijaan hiileen.
Lähtökohta on nyt tosin erilainen kuin tuolloin. Uusiutuvan energian kustannukset ovat laskeneet merkittävästi kolmessa vuodessa, ja EU:n sisäinen poliittinen paine on kovempaa.
EU:n virkamiehet puhuvat eksistentiaalisesta uhasta
Energiashkki on iskenyt Eurooppaan erityisen rajusti. EU:n talousmininisterit aloittivat keskustelut sunnuntaina, ja Eurooppa-neuvoston johtajat käsittelevät energian hintoja huippukokouksessa 19. maaliskuuta.
Korkeat EU-virkamiehet varoittivat jäsenvaltioita tällä viikolla, että energiakriisin ratkaiseminen on blokin kannalta suorastaan eksistentiaalinen kysymys. Euroopan komissio linjasi vähähiilisen energian ainoaksi kestäväksi keinoksi päästä eroon tuontifossiiliriippuvuudesta.
G7-maat ilmoittivat lauantaina olevansa valmiita toteuttamaan tarvittavat toimet globaalien energiatoimitusten turvaamiseksi. Ranskan presidentti Emmanuel Macron julkisti samalla suunnitelman kansainvälisestä koalitiosta, joka turvaisi meriliikenteen Hormuzinsalmessa ja Suezin kanavassa.
Macronin aloite paljastaa, että sotilaallista suojelua tarvitaan nimenomaan öljy- ja kaasukuljetuksille. Tuuli- ja aurinkovoimalat eivät tarvitse fregatteja.
Optimisti näkee lämpöpumppuja, skeptikko koronnostoja
IEEFA Europen energia-analyytikko Ana Maria Jaller-Makarewicz ennakoi sodan johtavan aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen asennusten kasvuun lähikuukausina. Samoilla linjoilla oli Council on Strategic Risksin Caroline Baxter, jonka mukaan konflikti voi työntää maita kohti energiaomavaraisuutta.
Stanfordin ilmastotutkija Rob Jackson torjui nämä näkemykset toiveajatteluna. Kenties painokkaimman vastaväitteen esittää kuitenkin BloombergNEFin David Hostert, joka varoittaa energian hinnannousun kiihdyttävän inflaatiota ja nostavan korkotasoa. Juuri rahoituskustannusten nousu olisi myrkkyä pääomaintensiivisille puhtaan energian hankkeille.
Poliittinen tahto voi olla siis suurimmillaan samalla, kun rahoitusolosuhteet heikkenevät. Korkea korkoympäristö lykkää investointipäätöksiä tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin riippumatta siitä, kuinka moni poliitikko puhuu vihreän siirtymän puolesta.
Institute for Central Europen mukaan fossiilisten polttoaineiden toimittajien vaihtaminen ei poista geopoliittista riskiä vaan siirtää sen maantieteellisesti.
Instituutin mukaan nykyinen kriisi on toistaiseksi painavin peruste puhtaan energian käyttöönoton vauhdittamiselle turvallisuuspoliittisena välttämättömyytenä.
ETF-rahastojen kautta mukaan trendiin
Geopoliittiset kriisit luovat tyypillisesti hetkellisiä piikkejä energiaosakkeisiin. Pitkäjänteiselle sijoittajalle kiinnostavampi kysymys liittyy kuitenkin rakenteelliseen muutokseen.
Jos fossiilisesta energiasta irrottautuminen todella nopeutuu, uusiutuvan energian arvoketjuun sijoittavat ETF-rahastot tarjoavat hajautetun tavan altistua tälle trendille.
UCITS-sääntelykehikon mukaiset pörssinoteeratut indeksirahastot ovat eurooppalaisen sijoittajan kannalta luonteva valinta, sillä ne tarjoavat sijoittajansuojan ja ovat saatavilla useimmilla eurooppalaisilla välittäjillä.
Hallinnoitavien varojen perusteella alan ylivoimainen ykkönen on iShares Global Clean Energy Transition UCITS ETF, joka hallinnoi noin 2,4 miljardin euron varoja. Se seuraa S&P Global Clean Energy Transition -indeksiä ja sijoittaa yli sataan yhtiöön globaalisti aurinko-, tuuli- ja muun uusiutuvan energian sektoreilta. Vuotuinen kokonaiskustannus on 0,65 prosenttia.
Rahaston selvästi suurin sijoitus on on kalifornialainen energiateknologiayhtiö Bloom Energy, joka valmistaa kiinteäoksidipolttokennoja. Yhtiön päätuote on Bloom Energy Server, joka tuottaa sähköä maakaasusta, biokaasusta tai vedystä suoraan paikan päällä ilman perinteistä polttoprosessia.
Amundi MSCI New Energy UCITS ETF Dist on toiseksi suurin rahasto, joka seuraa MSCI ACWI IMI New Energy Filtered -indeksiä. Indeksiin pääsevät vain yhtiöt, jotka saavat vähintään 40 prosenttia liikevaihdostaan uusiutuvan energian, hajautetun energiantuotannon tai energiatehokkuuden alalta. Rahaston koko on noin 857 miljoonaa euroa ja vuotuinen kustannus 0,60 prosenttia.
Rahaston suurin sijoitus on Siemens Energy. Kyseessä on saksalainen energiateknologiayhtiö, joka eriytettiin Siemensistä omaksi pörssiyhtiökseen vuonna 2020. Yhtiö toimii laajasti energiantuotannon arvoketjussa kaasturbiineista sähköverkkojen komponentteihin.
Kolmikosta edullisin on L&G Clean Energy UCITS ETF, jonka vuotuinen kustannus jää 0,49 prosenttiin. Solactive Clean Energy -indeksiä seuraava rahasto hallinnoi noin 308 miljoonan euron varoja.
Rahaston selvästi suurin sijoituskohde on energiateknologiayhtiö Babcock & Wilcox Enterpr. Perinteisesti yhtiö tunnetaan höyryntuotantolaitteista ja voimalaitosten huoltopalveluista, erityisesti hiilivoimasektorilla. Tuorein strateginen käänne on siirtyminen tekoälydatakeskusten energiantuotantoon.
Temaattisten ETF-rahastojen riskit hyvät tunnistaa
Uusiutuvan energian sektorin viime vuosien kurssikehitys on ollut varsin vaihteleva, ja moni ETF on yhä kaukana vuoden 2021 huipputasoistaan. Temaattisten rahastojen ajoitusriski on korkeampi kuin laajojen markkinaindeksien.
Uusiutuvan energian ETF-rahastoihin liittyykin useita riskejä, joista osa poikkeaa merkittävästi perinteisten osakerahastojen riskiprofiilista.
Uusiutuvan energian yhtiöiden kannattavuus on yhä voimakkaasti sidoksissa tukipolitiikkaan, verohelpotuksiin ja sääntelyyn. Yhdysvalloissa Inflation Reduction Actin tuet ovat ratkaisevassa roolissa monelle aurinko- ja tuulivoimayhtiölle. Hallinnon vaihdos tai poliittisen ilmapiirin muutos voi leikata tukia nopeastikin, ja se näkyy suoraan kursseissa.
Korkoriski osuu sektoriin poikkeuksellisen kovaa. Uusiutuvan energian hankkeet ovat pääomaintensiivisiä ja vaativat raskaita alkuinvestointeja, joten rahoituskustannusten nousu heikentää hankkeiden kannattavuutta välittömästi. Vuosien 2022–2023 koronnousut näkyivät sektorin ETF-rahastoissa jyrkkinä kurssilaskuina.
Moni uusiutuvan energian ETF painottuu voimakkaasti suurimpiin omistuksiinsa. Esimerkiksi iShares Global Clean Energy -rahaston kymmenen suurinta omistusta muodostavat noin puolet rahaston varoista, jolloin yksittäisen yhtiön kurssiliike heiluttaa koko rahastoa.
Aurinkopaneelien valmistuksessa kiinalainen ylituotanto on painanut marginaaleja alas, ja osa eurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista valmistajista on joutunut ahtaalle. ETF-rahasto ei suojaa tältä, jos indeksi painottuu väärään teknologiaan.
Globaalisti sijoittavat UCITS-rahastot ovat tyypillisesti dollarimääräisiä, joten euron ja dollarin välinen kurssimuutos vaikuttaa tuottoon.
Lisäksi uusiutuvan energian ETF-rahastojen vuotuiset kulut ovat tyypillisesti selvästi enemmän kuin laajojen osakeindeksirahastojen kulutaso.
