Kansainvälinen talous lepää tällä hetkellä tullihuolien varjossa. Donald Trump ilmoitti tällä viikolla uusista tulleista, jotka astuvat voimaan kolmen viikon kuluttua. Uudet tullit koskevat laajasti tuontituotteita Yhdysvaltoihin ja ovat osa hänen hallintonsa ”America First” -talouslinjaa.
Tullien tavoitteena on suojella yhdysvaltalaista teollisuutta ja lisätä valtion tuloja, mutta samalla ne voivat nostaa useiden tuotteiden hintoja amerikkalaisille kuluttajille ja yrityksille.
Trumpin mukaan tullien tasoa korotetaan merkittävästi, ja ne kohdistuvat erityisesti maihin, joiden kanssa Yhdysvaltain kauppatase on alijäämäinen. Tullipaketti on osa laajempaa talous- ja verouudistusta, joka sisältää myös muita muutoksia verotukseen ja julkisiin menoihin.
Trumpin hallinto on antanut useille maille mahdollisuuden neuvotella tullitasoista ennen elokuun alun määräaikaa. Useat maat ovat jo tarjonneet myönnytyksiä tai neuvotelleet tullien laskemisesta, mutta monille on silti tulossa korkeammat tullit.
Tullit kattavat arviolta 71 prosenttia Yhdysvaltojen tavaratuonnista, mikä on historiallisesti poikkeuksellisen korkea taso. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki Yhdysvaltoihin tuotavat tavarat ovat tullien piirissä, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia.
Tullit ovat lisänneet Yhdysvaltojen valtion verotuloja merkittävästi, mutta samalla ne ovat aiheuttaneet epävarmuutta kansainvälisessä kaupassa ja johtaneet vastatulleihin useilta kauppakumppaneilta.
Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen arvioi pankin aamukatsauksessa, että Yhdysvalloissa yritysten vahva kannattavuus on suojannut kuluttajaa äkillisiltä hintapiikeiltä ja irtisanomisuhalta.
Syksyä kohden tilanne kuitenkin mutkistuu.
Ilvosen mukaan vaihtoehtoja on kolme. Ensimmäinen vaihtoehto on inflaatiopaineen kiihtyminen, kun tullimenoja siirretään hintoihin. Toinen vaihtoehto on irtisanomismäärien kasvu, kun heikkenevät katteet pakottavat yritykset säästökuurille. Kolmantena on rajuimpien tullikorotusten peruminen.
Ilvosen mukaan USA:n liittovaltion koko tuonnin keskimääräinen tulliaste on 19-20 prosenttia jos kaikki heinäkuussa ilmoitetut korotukset astuvat voimaan.
”Koska tullit ovat aiempaa laaja-alaisempia, kauppavirrat eivät mukaudu niihin helposti, mikä nostaa tullien purevuutta. 2024 tuontimäärillä loppulasku olisi peräti 660 miljardia dollaria, eli 2,2 prosenttia USA:n BKT:sta”, analyytikko arvioi.
Edes Trumpin Big Beautiful Bill –verouudistus ei riitä kompensoimaan nykytulleja amerikkalaisille.
Markkinoilla on nyt kahdenlaista näkemystä tilanteesta.
Osakemarkkinat luottavat tullien perumiseen, mutta ekonomistit ovat pessimistisempiä.
”Tuloskasvuodotukset ovat pysyneet koholla, vaikka talouskasvuennusteita on leikattu ja inflaatio-odotukset ovat tasaantuneet kevään jälkeen. Joku on lopulta väärässä”, Ilvonen toeaa.
Kauppaneuvottelut jatkuvat syksyä kohden, mutta 1. elokuuta nousevat tullit ovat Ilvosen mukaan Trumpin tapa lisätä painetta ratkaisuihin.
Analyytikon mukaan EU:n ja Suomen kasvunäkymä ei ole vain USA:n varassa, mutta viennin kilpailukyvyn kannalta olennaista on välttää verrokkimaita korkeammat tullit.
”USA:n riippuvuus tuonnista ei häviä kauppasodan myötä”, Ilvonen arvioi.




Hyvä juttu ja aihe on kansantaloutemme kannalta katsottuna äärimmäisen tärkeä.
Tullit aiheuttavat hyvin erilaisia seurauksia hintojen kohoamisen ja tehokkuustappioiden lisäksi ne vähentävät Maailmankauppaa.
Maailmankaupan kärsiessä myös sitä palvelevat yritykset kärsivät, kun satamia ei enää laajenneta samaan malliin tai tilata uutta kansitekniikkaa rahtilaivoihin.
Vaikeammin mitattavissa ovat ne investoinnit, jotka eivät nykyisen epävarmuuden aikana toteudu.
Jos lähdetään siitä, että tulleilla Yhdysvaltojen tapauksessa halutaan hinnoitella esim. Eurooppalaiset tuotteet kilpailukyvyttömäksi, niin miksi ihmeessä eurooppalaisten yhtiöiden muut potentiaaliset asiakkaat eivät myös haluaisi hyötyä tulleista?
Ajatusleikkinä esim. Intia voisi laittaa amerikkalaisia pienemmät tullit jos ne on mitoitettu niin, että Intiaan kyseinen vienti menee kaupaksi.
Mikäli vientiä Intiaan halutaan jatkaa pitää tinkiä katteista, eli voitot pienenevät.