Yhdysvaltain Donald Trumpin hallinto tekee nopeita ja radikaaleja liikkeitä markkinoilla. Nyt hallinto on ottanut silmätikukseen kultaharkot.
Financial Timesin mukaan Yhdysvaltain tulli- ja rajaturvallisuusvirasto (US Customs and Border Protection) osoitti 31. heinäkuuta päivätyssä kirjeessä, että yhden kilon ja 100 unssin kultaharkot kuuluvat tullikoodiin, jonka perusteella niihin sovelletaan maahantuontimaksuja. Tätä ennen sijoittajat olivat olettaneet, että kyseiset kultaharkot olisivat jääneet Trumpin tullien ulkopuolelle.
Huhtikuussa Washington oli jättänyt kullan, hopean ja platinan pois laajapohjaisten metallituontiverojen piiristä, mikä laski kultafutuurien hintaa sijoittajien arvioidessa, ettei tarjontapulaa olisi odotettavissa.
Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti uuden tullipäätöksen myötä.
AJ Bellin talousanalyysin johtaja Danni Hewson toteaa FT:n haastattelussa, että uudet tullit voivat edelleen kiihdyttää kullan hinnan nousua, jota tukevat jo ennestään epävarmuus markkinoilla sekä dollarin heikkeneminen vuonna 2025.
Uutinen on mannaa kultaa omistaville sijoittajille.
”Turvasatamastatuksensa ja vuonna 2025 heikkenevän dollarin kaltaisten tekijöiden tukemana tämä viimeisin kehitys saa kullan ystävät tähyämään 4 000 dollarin tasoa”, Hewson ennustaa.
Kaikille kultatullit eivät ole aihe shampanjalasien kilistelyyn. Yksi suurimpia kärsijöistä on Sveitsi. Viimeisimmän tulliuutisen myötä Sveitsi on joutunut entistä ahtaammalle.
Sveitsi on yksi maailman suurimmista jalometallien kauppapaikoista, ja kulta on sen keskeisimpiä vientituotteita Yhdysvaltoihin. Sveitsistä vietiin vuoden kesäkuuhun päättyneiden 12 kuukauden aikana arvoltaan noin 61,5 miljardia dollaria kultaa Yhdysvaltoihin.
Viime viikolla Yhdysvaltain hallinto ilmoitti 39 prosenttia tariffista sveitsiläisviennille, mikä on yksi korkeimmista Trumpin hallinnon määräämistä tulleista. Tämän vuoksi Sveitsin presidentti Karin Keller-Sutter matkusti yhdessä valtion ylimmän johdon kanssa Washingtoniin pyrkimyksenään neuvotella tariffitasojen alentamisesta.
Uudet tullit käyvät kalliiksi sekä Yhdysvaltojen jalometallimarkkinoiden että kansainvälisen kullanviennin kannalta. Sveitsin kaltaisille jalometallikeskuksille tilanne on erityisen hankala, sillä kaupankäynti Yhdysvaltoihin on ollut ratkaisevan tärkeää maan taloudelle.
Markkinat odottavat nyt jännittyneinä, millaista vaikutusta uusilla rajoituksilla on kullan kokonaishintaan ja siihen, miten sijoittajat suhtautuvat kullan rooliin turvasatamana myllertävässä talousympäristössä.
Kullan hinta on noussut viimeisen vuoden aikana 43 prosenttia.
