Euroalueen syyskuun ostopäällikköindeksit signaloivat euroalueen sinnitelleen kolmannen vuosineljänneksen lopussa yhä maltillisessa kasvussa, toteaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Syyskuussa 2025 euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) laski elokuun 50,7:stä tasolle 49,5, mikä jäi selvästi odotuksista ja kertoo teollisuustoiminnan palanneen supistumistilaan kasvurajan (50) alapuolelle.
Kesän aikana nähty vahvistuminen katkesi uudestaan, kun tilauskertymät laskivat jyrkimmin sitten helmikuun ja tuotannon kasvu hidastui lähes pysähdyksiin.
Uusia työpaikkoja teollisuudessa vähennettiin edelleen, sillä koko alan työllisyyskehitys on ollut laskeva jo vuoden 2023 puolivälistä lähtien.
Eurozone PMIs
— Mario Cavaggioni (@CavaggioniMario) 23. syyskuuta 2025
Manufacturing 49.5 (est/last 50.7)
Services 51.4 (est/last 50.5)
Composite 51.2 (est 51.1, last 51)
Manuf
New Orders 48.7 (last 50.8)
Employment 48.2 (49.4)
Export 48.4 (49)
Px Paid 49.5 (50.4)
Serv
Employment 50.6 (52.2)
Export 47.2 (47.2)
Px Paid 58 (58.3) pic.twitter.com/KpZPR0cUBS
Hintapuolella tuotantopanosten kustannukset laskivat ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen, ja myyntihinnat jatkoivat laskuaan. Yritysten luottamus heikkeni, ja positiivinen vire jäi lyhytaikaiseksi.
Sen sijaan euroalueen laajaa talousaktiivisuutta mittaava yhdistelmäindeksi (composite PMI), jossa palvelualat nostivat tulosta, nousi syyskuussa 51,2:een, eli yksityisellä sektorilla aktiivisuus laajeni korkeimmalle tasolle sitten kevään 2024. Kasvun painopiste oli erityisesti palvelusektorilla, jossa indeksi nousi vuoden kovimmalle tasolle.
Syyskuun luvut kertoivat siten aiempia kuukausia kaksijakoisemmasta talousnäkymästä ja sektorikohtaisten erojen repeämisestä.
”Euroalueen kasvu nojaa jälleen lähes täysin palvelusektorin harteille ja sektorin talousluottamus kohosi kuluvan vuoden huipputasolle. Palvelusektori saa tukea yleisen epävarmuuden hellittämisestä, euroalueen ennätyksellisen alhaisesta työttömyysasteesta sekä kotitalouksien ostovoiman vahvistumisesta”, Hännikäinen toteaa.
Teollisuuden orastavaan suhdannekäänteeseen tuli takapakkia, kun sektorin luottamustasojen kahdeksan perättäisen kuukauden vahvistumisputki katkesi.
”Teollisuuden ostopäällikköindeksi valahti takaisin kasvua viitoittavan 50-pisteen tason alapuolelle ja teollisuusyritykset raportoivat vaatimattomasta tilauskehityksestä, joka varjostaa lähikuukausien näkymiä.” Syyskuun luottamuslukujen perusteella on entistä selvempää, ettei EU:n ja Yhdysvaltojen solmimasta kauppasopimuksesta ole yksistään teollisuuden suhdannekuvan kirkastajaksi.”
Saksa toimi syyskuussa euroalueen kasvumoottorina, mutta Ranskan hallitusdraaman aiheuttama politiikkaturbulenssi heikensi yhteisvaluutta-alueen toiseksi suurimman jäsenmaan kehitystä.
Keskuspankki EKP tuskin tuoreiden PMI-lukujen perusteella suuntaansa muuttaa, Hännikäinen arvioi.
”Tuoreet luottamusluvut eivät tuoneet muutosta EKP-näkymään. Ostopäällikköindeksien perusteella euroalueen talous on osoittanut iskunkestävyyttä, mutta kasvukuva on edelleen kovin vaatimaton. Keskuspankki on ankkuroitunut tukevasti tarkkailulinjalla ja kynnys lisäkoronlaskuille on nostettu korkealle.” Ekonomistin mukaan EKP:n koronlaskusykli on tullut jo päätepysäkille ja rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen EKP:n talletuskorko pysyy pidemmän tovin vakaana 2,0 prosentissa, Hännikäinen ennustaa.
Syyskuun 11. päivänä Hännikäinen arvioi viestipalvelu X:ssä, että EKP ankkuroitu entistä tukevammin tarkkailuasemiin ja piti ohjauskorkonsa ennallaan.
”Keskuspankki vaikuttaa tyytyväiseltä nykylinjaansa ja kynnys lisäkoronlaskuille on asetettu korkealle. Loppuvuoden rahapolitiikkanäkymä on lähtökohtaisesti seesteinen”, hän totesi.
EKP ankkuroitui ⚓️entistä tukevammin tarkkailuasemiin ja piti ohjauskorkonsa ennallaan. Keskuspankki vaikuttaa tyytyväiseltä nykylinjaansa ja kynnys lisäkoronlaskuille on asetettu korkealle. Loppuvuoden rahapolitiikkanäkymä on lähtökohtaisesti seesteinen 🥱#EKP pic.twitter.com/Nm2QaRMEgn
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) September 11, 2025
