Euroalueen bruttokansantuote kasvoi vuoden 1. neljänneksellä vain niukasti 0,1 prosentin kvartaalitahdilla, joka alitti tietopalvelu Bloombergin ekonomistikyselyn 0,2 prosentin konsensusennusteen. Heikkous selittyi kuitenkin pitkälti Irlannin villisti heiluvilla luvuilla (-2,0 prosenttia kvartaalitasolla) sekä Ranskan talouskasvun pysähtymisellä.
Suurista jäsenmaista Saksan kasvu kiihtyi 0,3 prosenttiin, Espanja kasvoi väkevästi 0,6 prosentilla ja Italia ylsi kohtuulliseen 0,2 prosentin kvartaalikasvuun.
Kasvurakenteesta ei saatu vielä tässä vaiheessa yksityiskohtaisia tietoja, mutta OP ennakoi kasvun nojanneen totutusti yksityisen kulutuksen harteille.
Op Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kertoo, että tuoreet kasvuluvut muistuttivat euroalueen vaatimattomasta kasvukuvasta, vaikka Lähi-idän sodan vaikutukset eivät näy vielä täysimääräisesti.
”Kasvanut epävarmuus, energiahintojen voimakas nousu sekä inflaation kiihtyminen iskevät vääjäämättä kapuloita euroalueen talouden rattaisiin ja lyhyen aikavälin talouskuva on aneeminen sekä kasvuriskit alasuuntaisia.”
Inflaatio kiihtyy
Iranin sota näkyy myös euroalueen ennakoivissa suhdanneindikaattoreissa.
”Euroalueen PMI:t kertoivat sen mitä osattiin pelätä: sota on saanut kotitaloudet varovaisiksi, teollisuus varautuu tuotantoketjujen haasteisiin ja hintapaineet ovat selvässä nousussa”, Hännikäinen toteaa viestipalvelu X:ssä.
Euroalueen PMI:t kertoivat sen mitä osattiin pelätä: sota on saanut kotitaloudet varovaisiksi, teollisuus varautuu tuotantoketjujen haasteisiin ja hintapaineet ovat selvässä nousussa. Alkuvuonna odotettu suhdannekuvan vahvistuminen lykkääntyy jälleen… #talous #PMI pic.twitter.com/0HtrQMxBzu
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) April 23, 2026
Alkuvuonna vallinnut optimismi euroalueen talouskasvun vähittäisestä kiihtymisestä on kokenut kolauksen Lähi-idän sodan myötä ja odotuksia suhdannekuvan kirkastumisesta on jälleen lykätty eteenpäin.
Hännikäisen mukaan euroalueen tämän vuoden BKT-kasvu tulee määräytymään pitkälti Lähi-idän tilanteen kehitysaskelien sanelemana ja ekonomistien konsensus ennustaa euroalueen yltävän vain laimeaan 0,9 prosentin BKT-kasvuun.
”Huhtikuun inflaatioluvut alleviivasivat EKP:n haastavaa asemaa ja rahapolitiikkadilemmaa.”
Hännikäisen mukaan energiahintojen voimakas nousu ajoi kokonaisinflaation 3,0 prosenttiin eli selvästi tavoitellun kahden prosentin tason yläpuolelle. Lähi-idän sodan ja energiakuljetusten kannalta kriittisen Hormuzinsalmen sulkutilasta johtuen energiahintoihin kohdistuu edelleen nousupainetta ja samalla inflaatio-odotukset ovat jatkaneet nousu-uralla.
EKP:n vaikea tasapainoilu
Tosi rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen pohjainflaatio, josta on puhdistettu energian ja ruuan hinnanvaihtelut, hidastui huhtikuussa kymmenyksellä 2,2 prosenttiin.
”Pohjainflaation rauhoittuminen kertoi siitä, että ainakaan toistaiseksi energiahintojen nousu ei ole alkanut levitä laajemmin muiden hintakategorioiden kehitykseen”, Hännikäinen toteaa.
EKP:n täytyy nyt tasapainolla kohoavan inflaation ja toisaalta heikkenevän talouskuvan välimaastossa, ekonomisti arvioi.
”Lähi-idän sodan konfliktin pitkittyessä ja energiahintojen pysyessä koholla EKP:n on entistä vaikeampaa olla täysin reagoimatta tilanteeseen ja näkemyksemme mukaan hintapaineiden kasautuminen edellyttää ainakin jonkinlaista rahapolitiikkalinjan kiristymistä tulevien korkokokousten aikana. Näemme EKP:n olevan haluton lukitsemaan käsiään tässä vaiheessa, mutta koronnosto seuraavassa kesäkuun kokouksessa näyttää todennäköiseltä, ellei Lähi-idän tilanteeseen saada nopeasti pysyvää ratkaisua.”
OP odottaa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa kesä- ja syyskuun kokouksissa, mikä vastaa pitkälti korkomarkkinoiden hinnoittelemaa rahapolitiikan kiristymistä.
Lue myös tämä: Stagflaation haamut kummittelevat jälleen Hormuzin sulun myötä
