Makrotalous

Onko Suomella varaa velkaantua?

Suomen julkinen talous on velkaantunut finanssikriisin jälkeen pelottavan nopeasti.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli 1,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016. Alijäämä alitti näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2016 lopussa 63,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

julkisyhteisöt julkinen velka velka talous

Lähde: Tilastokeskus.

Onko 60 prosentin velan viitearvo kohtalokas?

Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää EU:n tavoitetason. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen velka saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

EU:n määrittämän 60 prosentin julkisen velan ylittäminen ei välttämättä ole mikään katastrofi. Näin ainakin ajattelevat Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä ja Helsingin Kauppakorkeakoulun professori Pertti Haaparanta Tiede-lehden haastattelussa.

Professorien mukaan Euroopan unionin 60 prosentin arvo on vain suositus, joka ei perustu näyttöön, koska sellaista ei ole.

Huolestuttavaa ei ehkä olekaan julkisen velan tämän hetken taso suhteessa bkt:een, vaan velkasuhteen kasvuvauhti.

Suomen julkinen velka on nimittäin kaksinkertaistunut vuodesta 2008 vuoteen 2015. Julkinen velka suhteessa bkt:een lähti rajuun kasvuun finanssikriisin vuoksi. Viime vuonna kasvuvauhti kuitenkin pysähtyi.

Ongelmia edessäpäin

Velkasuhteen pysähtyminen on kuitenkin vain tyyntä myrskyn edellä.

Valtiovarainministeriön mielestä edessä on nimittäin kasvavia velkaongelmia. Vaikeuksia julkisen talouden hallinnalle tuo Suomen väestön ikääntyminen.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan julkisen talouden ylijäämän pitäisi olla vuonna 2021 kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta Suomi selviäisi ikäsidonnaisten menojen kasvusta 2020- ja 2030-luvuilla. Nyt julkinen talous on jäämässä suhteessa bkt:hen yhden prosentin alijäämäiseksi vielä vuonna 2021.

Velkasuhde pienenee vuoteen 2021 mennessä, mutta kääntyy kestävyysvajeen takia ensi vuosikymmenenä jälleen nousuun. Kestävyysvaje kuvaa julkisen talouden velkaantumista julkisten menojen kasvaessa väestön ikääntymisen takia.

Jos kasvua ei saada vauhditettua rakenteellisilla uudistuksilla, edessä ovat julkisen sektorin jättileikkaukset.

Myös Suomen Pankki on huolissaan velkasuhteen kasvusta.

Suomen Pankin arvion mukaan julkinen velka kasvaa runsaaseen 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen ennen kuin sen kasvu taittuu hetkeksi. Terveys- ja hoivapalveluiden kysynnän kasvaessa velka alkaa kasvaa uudelleen 2020-luvun loppupuolella.

SP:n mukaan velan tason vakiinnuttaminen pitkällä aikavälillä vaatisi noin kuuden miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimet. Julkiset menot olivat vuonna 2016 noin 120 miljardia euroa. Julkista menoista pitäisi siis karsia viisi prosenttia.

Tavoitteet ovat haastavia, sillä Suomen julkisyhteisöjen tulojen ja menojen erotus on ollut pakkasella viimeiset kahdeksan vuotta (ks. kuva alla).

julkisyhteistöt alijäämä talous julkinen talous

Lähde_ Tilastokeskus.

Eläkerahastot eivät velkaongelmaa ratkaise

Julkisen sektorin velkaantumista on vähätelty muistuttamalla, että eläkerahastot ovat kasvattaneet varojaan merkittävästi.

Työeläkejärjestelmän eläkevarat kasvoivat vuoden 2016 aikana 9,4 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 190,2 miljardia euroa. Varojen kasvu perustui eläkevarojen tuottoon, sillä työeläkejärjestelmän menot ylittivät kolmantena vuonna peräkkäin tulojen määrän. Vuoden 2016 tulot olivat 25,4 miljardia euroa, menot 26,6 miljardia euroa ja sijoitustuotot 10,6 miljardia euroa.

Eläkejärjestelmän mukaan lukeminen Suomen julkiseen sektoriin saattaa hämmentää ja johtaa vääriin tulkintoihin velkaongelman merkityksestä, väittää Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö artikkelissaan.

“Vaikka eläkerahastojen varoille tuntuu löytyvän monenlaista käyttöä, valtion ja kuntien alijäämän katteeksi saati julkisen velan hoitoon siitä ei ole. Eläkerahastojen tuotolla vastataan osaltaan runsaan 700 mrd. euron eläkevastuun hoidosta”, Kivistö muistuttaa.

On siis vaikea keksiä muita ratkaisuja ongelmaan, kuin julkisen sektorin mittavat säästöt.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Vakuudeton laina

    15.10.2017 at 19:27

    Lisää velkaa täytynee hieman kasvavissa määrin käyttää korkoon; näköpiirissä ei ainakaan ole tilannetta, jossa korkojen lasku realistinen

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös