Indikaattorit

Inflaatio pysyy edelleen alhaisena

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa 0,8 prosenttia.

Lokakuussa inflaatio oli 0,5 prosenttia. Inflaation nousu lokakuusta marraskuulle johtui lähinnä bensiinin kallistumisesta.

Marraskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten ajoneuvoveron, bensiinin, sähkön ja savukkeiden kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten matkapuhelinten, käytettyjen autojen ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen sekä asuntolainojen korkojen lasku. Lokakuusta marraskuulle kuluttajahintojen muutos oli 0,2 prosenttia, mikä johtui lähinnä bensiinin kallistumisesta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli marraskuussa 1,5 prosenttia. Lokakuussa se oli 1,4 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli marraskuussa 0,9 prosenttia.

Kuva: Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammikuu 2001 – marraskuu 2017

kuluttajahintaindeksi inflaatio talous

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Alhainen hintojen nousuvauhti keskellä kansainvälisesti laaja-alaista noususuhdannetta on hämmentänyt ekonomisteja.

Yhtenä selityksenä alhaiseen inflaatioon on pidetty maltillisia palkankorotuksia ja palkkojen nousua hillitseviä työmarkkinauudistuksia. Investointipankki Goldman Sachs löytää syyn alhaiseen euroalueen inflaation Saksasta. Sen mukaan Saksassa palkankorotukset ovat pysyneet hyvin maltillisina työttömyyden hellittämisestä huolimatta. Siksi muissakaan euromaissa ei ole ollut varaa nostaa palkkoja kilpailukyvyn menettämisen pelossa.

Saksassa palkankorotuksia ovat hillitsevät 2000-luvun alussa toteutetut työmarkkinauudistukset, jotka ovat lisänneet työmarkkinoiden joustoja ja matalapalkkaisia töitä. Lisäksi pakolaiskriisi toi Saksaan paljon maahanmuuttajia, jolloin työnantajille tarjoutui mahdollisuus saada edullista työvoimaa.

Suomessa palkkojen nousua hillitsee hieman yli vuosi sitten sovittu kilpailukykysopimus.

Inflaation ei odoteta kiihtyvän jatkossakaan. Euroopan keskuspankkin tuoreen arvion mukaan euroalueen inflaatio olisi tulevana vuonna 1,4 prosenttia (aiempi arvio 1,2 prosenttia). Vuoden 2019 inflaatioarvio pysyi ennallaan 1,5 prosentissa. Vuodelle 2020 EKP arvioi 1,7 prosentin vuotuista inflaatiota.

Alhaisena pysyvä inflaatio tarkoittaisi myös korkotason pysymistä alhaisena. Osakesäästäjien keskustliiton analyytikko Henri Huovinen arvioi SalkunRakentajan aamukatsauksessa, että mikäli inflaatioarviot pitäisivät paikkaansa, ei ohjauskorkoa tulla nostamaan ainakaan merkittävästi lähivuosina. Keskeisessä asemassa tulevan inflaation kannalta on euroalueen palkkakehitys, minkä parantuminen vaatii taakseen työllisyyden kasvun jatkumista.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös