Lainakattoja vaikeuttaisi työvoiman liikkuvuutta, varoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtajaksi äitiysvapaalta palaava Piia-Noora Kauppi.
Asuntoluottojen sääntelyn tiukentaminen esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia tulosidonnaisia lainakattoja vaikeuttaisi työvoiman liikkuvuutta, varoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtajaksi äitiysvapaalta palaava Piia-Noora Kauppi.
Kaupin mukaan sääntelyn tiukentaminen torpedoisi talouskasvua, joka vihdoin on saatu nousuun. Kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä pitää helpottaa eikä vaikeuttaa.
”Kotitalouksien velkaantumista on seurattava tarkasti. Myös taloustaitojen ylläpidosta on huolehdittava. Kykyä pitää huolta omasta taloudestaan on alettava kehittää jo kouluaikana”, Kauppi sanoo.
Kaupin mukaan viime aikoina käyty keskustelu kotitalouksen velkaantumisen riskeistä ei ole ollut ihan tasapainoista. ”Velkojen lisäksi on otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrä sekä sen jakautuminen kotitalouksien kesken.”
Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on euroissa mitattuna lähes kolminkertaistunut 2000-luvun alusta. Sen lisäksi on asuntovarallisuutta ja muuta kiinteää omaisuutta. Kauppi muistuttaa, että suuria velkoja on usein niillä, joilla on myös varallisuutta. Vaikka velka suhteessa tuloihin olisikin suuri, voi kotitaloudella silti olla reilusti pelivaraa varallisuuden ansiosta.
”Asiakkaan maksukykyä arvioidaan luottopäätöstä tehtäessä sen hetkistä korkotasoa huomattavasti korkeammilla koroilla. Suomessa asuntoluotot on perinteisesti maksettu hyvin takaisin. Jos asuntorahoitukseen liittyvät riskit jostain syystä kasvaisivat voimakkaasti, nykyinen lainakatto sisältää mahdollisuuden rajoittaa luotonantoa. Uusia lainakattoja ei siis tule ottaa käyttöön”, Kauppi korostaa.
Asuntolainojen nosto on pysynyt Suomen Pankin tuoreen tilaston mukaan tasaisena, kun taas kulutusluottojen kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt. Keskuspankin mukaan Suomessa toimivien luottolaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kannan vuosikasvuvauhti oli 5,7 prosenttia marraskuussa 2017. Kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt vuodentakaiseen verrattuna.
Kotitaloudet nostivat marraskuussa 2017 uusia asuntolainoja 1,6 miljardin euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,97 prosenttia ja laskennallinen marginaali 0,95 prosenttia.
Euromääräisten asuntolainojen kanta oli marraskuun 2017 lopussa 96,0 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,3 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä edellisestä neljänneksestä 127,8 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.
Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 2,1 miljardilla eurolla vuoden 2017 kolmannen neljänneksen aikana. Neljänneksen lopussa rahoitusvaroja oli 304,9 miljardin arvosta. Velkaa kotitalouksilla oli samaan aikaan 159,1 miljardia euroa, jossa oli lisäystä edelliseen neljännekseen 1,2 miljardia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta.
Tilastokeskuksen mukaan näiden muutosten seurauksena kotitalouksien rahoitusvarojen ja -velkojen erotus eli nettorahoitusvarat kasvoivat heinä–syyskuussa 0,9 miljardilla 145,8 miljardiin euroon. Rahoitusvarat eivät sisällä asuntojen kaltaisia reaaliomaisuuden eriä, vaan se koostuu esimerkiksi osakkeista, rahastoista, talletuksista ja vakuutussaamisista.
