Voisiko Netflixistä ajan myötä kehittyä Disneyn kaltainen viihteen monitoimija?
Netflix lyöttäytyy Universal Studiosin kanssa yhteen luodakseen Stranger Things -sarjan ympärille rakennettuja kokemuksia, Motley Fool kertoo.
Asiakaskokemusta kokeillaan Universalin kolmessa eri teemapuistossa Hollywoodissa, Orlandossa ja Singaporessa. Stranger Things -sarja rakentuu ”Upside Down” (ylösalaisin) -nimisen rinnakkaistodellisuuden ympärille ja teemapuistoissa tullaan tarjoamaan kokemuksia liittyen tähän Upside Down -maailmaan.
Disneyn jalanjäljissä
Walt Disney on maailman menestynein ja arvokkain viihdeyritys. Disney omistaa televisiotuotantoa, hotelleja, teemapuistoja, risteilijöitä, ja sellaisia tunnettuja viihteen huippunimiä kuin Marvel Studios, Lucasfilm ja Pixar. Disneyn lelumyynti on omaa luokkaansa ja pelkästään Cars elokuvaan liittyviä oheistuotteita on myyty kymmenellä miljardilla dollarilla.
Netflix keskittyy suoratoistoon, mutta se vaikuttaa seuraavan Disneyn jalanjälkiä. Netflix kokeilee yhteisyökumppaneiden kanssa oheistuotteiden ja lelujen myyntiä.
Lisäksi Disneyn yksi parhaita hankintoja on ollut Marvel, jonka sarjakuvien pohjalta se on tehnyt useita hittielokuvia. Netflix puolestaan hankki viime vuona sarjakuvantekijä Millarwordin, joka tunnetaan supersankareistaan.
Michael Porterin mukaan kilpailijat nähdään usein liian kapeasti, mutta asian voi kääntää myös kysymykseksi siitä voisiko Netflix olla tulevaisuudessa jotain muutakin kuin pelkästään elokuvia ja televisiosarjoja tuottava suoratoistokanava. Onnistuessaan eri kanavat voisivat tukea toisiaan. Suositusta elokuvasta tai televisiosarjasta tehty teemapuiston vetonaula saa voimaa elokuvan suosiosta. Toisaalta elokuva tai televisiosarja voisi saada lisää katsojia teemapuiston kautta.
Voisiko Netflix pärjätä teemapuistoissa?
Netflixin tilinpäätöksiä ja tilaajamääriä seuratessa voi helposti unohtua, että Netflixin arvo perustuu myös siihen, että yrityksellä on paljon dataa käytettävissään siitä mitä katsotaan ja kuinka pitkään ja Netflix osaa tätä dataa myös käyttää.
Kevin Boutten konkretisoi elokuvien tuottajien datan tarvetta luvuilla. Yhdysvalloissa tuotetaan noin 50 000 käsikirjoitusta vuodessa, mutta vain 700 elokuvaa.
Netflix ei pelkästään seuraa mitä sarjoja katsotaan, vaan ohjelmat ja elokuvat hajoitetaan eri elementteihin, kuten siihen kuinka paljon elokuva sisältää huumoria tai romantiikkaa. Dataa yhdistetään metadataan, jonka pohjalta voidaan rakentaa malli siitä minkälaisista palasista rakennettua kokonaisuutta ketkäkin ihmiset haluavat katsoa. Tuotanto on todella kohdennettua, sillä eri mikrogenre-luokkia on käytössä noin 80 000.
Näin voidaan yhdistää vaikkapa alkuperäisen brittiläisen House of Cardsin tarina, näyttelijä Kevin Spacey, ja Social Networkin ohjannut David Fincher ja näin saadaan huippusuosittu Netflixin itse tekemä House of Cards.
Malli on niin hyvä, että siitä voidaan suhteellisen hyvin ennustaa kuinka hyvin mikäkin tuote tulee keräämään katsojia. Kun itse tehtyä tuotantoa on paljon, voidaan edelleen katsojamääristä tarkastella mallin toimivuutta ja sen pohjalta parantaa mallia.
Datan kautta yritykset oppivat tuottamaan sitä mitä kuluttajat haluavat, silloin kun kuluttajat sitä haluavat ja siinä muodossa missä se halutaan kuluttaa.
Myös teemapuistot pohjautuvat yhä enenemissä määrin dataan ja tarinankerrontaan. Netflixillä on paitsi suuria sarjojensa ja elokuviensa tuomia brändejä, myös kyky käsitellä dataa. Sen takia ei ole mahdotonta, että Netflixillä olisi tulevaisuudessa myös omia teemapuistoja.
Merkitys sijoittajalle
Tulisiko siis Netflixiin sijoittaa, koska se voi tulevaisuudessa mahdollisesti saada rahaa myös teemapuistoista? Ei varmaankaan, koska vielä on aikaista sanoa tulevatko teemapuistot, leikkikalut ja muut oheistuotteet olemaan merkittävä osa Netflixin toimintaa.
Siirtymistä uusille markkinoille on vaikea ennustaa. Toisaalta on hyvä muistaa, että Netflix ja sen toimitusjohtaja Reed Hastings ovat tehnyt näitä S-käyrähyppyjä onnistuneesti ennenkin.
S-käyrähyppyjen mahdollisuus sisältää kuitenkin sen mahdollisuuden, että nykyisen liiketoiminnan analysointiin perustuva ajatus yrityksen maksimikoosta ei välttämättä pidä paikkaansa. Yrityksen koolla on kuitenkin rajansa.
Lue lisää:
Kuinka isoksi yritys voi kasvaa.
