Makrotalous

Etlan Vihriälä: Suomen ”menetetty vuosikymmen” ei johtunut finanssikriisistä

Vesa Vihriälä ekonomisti toimitusjohtaja Etla talous

Finanssikriisi ei selitä Suomen viime vuosien EU:n keskiarvoa hitaampaa talouskasvua, väittää Vesa Vihriälä. Syyt löytyvät kahdesta tekijästä.

Investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta on nyt kulunut 10 vuotta. Amerikkalaispankin nurinmeno laukaisi täyden paniikin niin Yhdysvalloissa kuin globaaleillakin rahoitusmarkkinoilla ja johti maailmanlaajuiseen finanssikriisiin.

Luottoriskijohdannaiset räjäyttivät maailman talouden vuonna 2008 ja aiheuttivat finanssikriisin. Samalla asuntomarkkinat pääsivät ylikuumentumaan ja myös hedge-rahastoja syytettiin kriisin synnyttämisestä. Jättipankkien syliin kaatuneet ongelmaluotot lisäsivät kriisin voimaa.

Finanssikriisin vaikutukset Suomen kansantalouteen olivat järisyttävät. Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote romahti vuonna 2009 peräti 8,3 prosenttia.

Suomen talouskehitys on kuitenkin ollut finanssikriisin puhkeamisen ja siitä elpymisen jälkeen laimeaa. Vuoden 2008 bkt-taso saavutettiin vasta kuluvana vuonna, ja talouskasvu on ollut selvästi EU:n keskimääräistä heikompaa.

Siksi syy Suomen poikkeukselliseen heikkouteen ei voi olla Lehmanin käynnistämä finanssikriisi, joka iski likimain samalla tavalla kaikkiin rahoitusjärjestelmältään vakaisiin maihin, väittää Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kolumnissaan.

”Suomen vienti oli kyllä haavoittuvampi rahoituskriisille vuonna 2009 kuin Euroopan muiden maiden vienti, koska vientimme painottui investointitavaroihin ja välituotteisiin, joiden kysyntä romahti keskimääräistä enemmän. Tämä vaikutus oli kuitenkin tilapäinen. OECD:n laskelmien mukaan Suomen vientimarkkinoiden kasvu ylitti jo 2011 EU-maiden keskimääräisen ja mm. Ruotsin vientimarkkinoiden tason”, Vihriälä toteaa.

Vihriälän mielestä Suomen heikkous ei myöskään voi johtua makropolitiikan kireydestä. Suomen finanssipolitiikka on ollut koko Lehmania seuranneen vuosikymmenen keveämpää kuin EU:ssa keskimäärin ja rahapolitiikan kevennys on välittynyt Suomen kansantalouteen jotakuinkin niin hyvin kuin se on voinut euroalueella tehdä.

Etlan toimitusjohtaja muistuttaa myös, että yksityinen ja julkinen kulutus, joihin makropolitiikka välittömimmin vaikuttaa, ovat kasvaneet varsin tasaisesti ja tukeneet tuotannon kasvua vuotta 2009 lukuun ottamatta koko ajan.

Mikä sitten on ollut todellinen syy Suomen ”menetettyyn vuosikymmeneen”?

Vihriälän mukaan Suomen heikko kasvu on johtunut viennin markkinaosuuksien menetyksestä ja investointien heikkoudesta. Nokian matkapuhelinbisneksen romahdus on Suomen kaltaiselle pienelle maalle ollut iso ongelma.

”Muita maita heikomman vientikehityksen ja teollisuustuotantokehityksen tärkein syy on Nokian ja sen mukana ICT-sektorin tuotannon supistuminen useana vuonna, kun Nokian matkapuhelimet eivät enää pärjänneet kilpailussa. Tuotannon 7,5 % supistumisesta vuosien 2008 ja 2015 välillä iso osa selittyy juuri vientiin suuntautuneen ICT-tuotannon pienenemisellä; toimialan negatiivinen kontribuutio bkt-menetykseen oli 4,5 %.”

Toinen kotimainen shokki oli Vihriälän mukaan kustannuskilpailukyvyn selvä heikentyminen juuri samaan aikaan kun finanssikriisi heikensi yleisesti kysyntää ja Nokia-shokki alkoi vaikuttaa.

”Työmarkkinoiden kireys jo 70 % työllisyysasteen oloissa ja poliittisperäiset pyrkimykset nostaa julkisen alan palkkoja (”Sari Sairaanhoitaja”) nostivat ansiotasoindeksin kasvuvauhdin 5,6 prosenttiin vuonna 2008 ja pitivät sen 4 prosentissa vuonna 2009, kun kysynnän supistuminen todella iski”, Vihriälä toteaa.

Huono kustannuskilpailukyky heikensi Vihriälän mukaan viennin kasvuedellytyksiä sellaisessa tuotannossa, jossa työvoimakustannusten merkitys on suurempaa kuin ICT:ssä.

”Tällaisiksi voi lukea ainakin ICT:n ulkopuolisen teknologiateollisuuden, muun metsäteollisuuden kuin paperintuotannon sekä ns. muun teollisuuden. Näiden sektoreiden negatiivinen kontribuutio bkt:hen vuosien 2008 ja 2015 välillä oli lähes 4 prosenttiyksikköä. ICT:n ulkopuoliset toimialat vastasivat valtaosasta teollisuuden noin 100 000 työpaikan katoamisesta. Heikentyneen kustannuskilpailukyvyn voi olettaa myötävaikuttaneen myös investointien heikkouteen.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös