Piensijoittaja maksaa saamistaan pörssiyhtiöiden osingoista tuhdit pääomaverot – toisin kuin monet muut.
Suomessa luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus on erilainen sen mukaan, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta pörssiyhtiöstä vai listaamattomasta yhtiöstä.
Tavallisen osakesäästäjän saama osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Vuonna 2018 pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Kuitenkin jos osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 34.
Pörssiyhtiöiden osingoista menee pääomaveroja siis joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.
Nuo veroprosentit koskevat kuitenkin vain tavallista piensijoittajaa. Pörssiyhtiöihin sijoittava piensijoittaja on nimittäin osinkoverotuksen väliinputoaja.
Sijoitusrahastot, julkisyhteisöt, eläkeyhtiöt, ammattiyhdistykset ja yleishyödylliset säätiöt ovat vapautettuja pörssiyhtiöiden osinkojen pääomaverosta. Kaiken lisäksi ”kymppikerholaiset”, siis listaamattomat yritykset, jotka omistavat pörssiyhtiöistä vähintään 10 prosenttia, saavat osingot verotta. Vasta kun sijoitusyhtiö maksaa omistajilleen osinkoja, tulevat verot maksuun.
Myös listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen vero saattaa olla vain 7,5 prosenttia, mikäli yhtiöllä on riittävästi nettovarallisuutta ja maksettavat osingot ovat enintään 150 000 euroa. Toki listaamaton yhtiö maksaa ennen osinkoveroja 20 prosentin tuloveron voitoistaan, eli lopullinen vero on vähintään 27,5 prosenttia. Myös pörssiyhtiöt maksavat 20 prosentin tuloveron.
Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius on tehnyt mielenkiintoisen laskuharjoituksen ja ajatusleikin.
Hänen laskelmiensa mukaan pörssiyhtiöihin sijoittava piensijoittaja maksaisi osingoistaan pääomaveroa vaivaiset kolmen prosenttia, mikäli kaikki nyt osinkonsa verovapaasti saavat tahot joutuisivat maksamaan myös tuon kolmen prosentin veron. Kyseessä olisi siis veroneutraali osinkoverotuksen malli, jossa kaikki maksavat yhtä paljon osinkoveroa.
Kaiken lisäksi tuo malli tuottaisi valtiolle vähintään nykyisen verokertymän.
Aiheesta käydään keskustelua Twitterissä.
Piensijoittaja, mieti tätä.#osingot #pääomavero #piensijoittajat #verotushttps://t.co/bkUPlWSxDq pic.twitter.com/R8qXsFHtGG
— Jorma Erkkilä (@ErkkilaJorma) 1. syyskuuta 2018
Rothoviuksen laskelma on kuitenkin utopiaa ja kaukana karusta arjesta. Osinkoja metsästävän piensijoittajan tilanne ei pian onneksi ole ihan yhtä murheellinen kuin nykyään.
Sipilän hallitus kertoi elokuun lopulla päättäneensä ottaa sijoitussäästötilit käyttöön vuodesta 2020 alkaen.
Sijoitus- eli osakesäästötili on osakesäästäjällä oiva ratkaisu. Sijoitussäästötilin sisällä sijoittaja voi myydä osakkeita voitollisesti, ilman voitosta menevää luovutusvoittoveroa. Vasta sitten kun varat nostetaan tilitä, sijoittaja maksaa pääomaverot. Myös maksetut osingot ovat sijoitussäästötilin sisällä yleensä verovapaita.
Tosin sijoitussäästötilejä koskevasta uudistuksesta tuli piensijoittajien kannalta epäedullisempi kuin oli toivottu. Vaikka osingot ovat sijotussäästötilin sisällä verottomia, on 50 000 euron enimmäistalletus uudistuksen valuvika.
Lopullisesti ei piensijoittaja siis kuitenkaan pääse osinkojen pääomaveroista eroon.
Osinkosijoittajan on siis vain hyväksyttävä se tosiasia, että hän maksaa osinkoverot muidenkin puolesta. Koska piensijoittajan neuvotteluvoima poliittisia päättäjiä kohtaan on olematon suuriin instituutioihin verratuna, ei piensijoittaja voi paljoa asian eteen tehdä.
Kannattaa siis vaan kuunnelle Neuvo-Teuvon ikivihreää biisiä ”Älä ota sitä vakavasti”.
