Odotukset Euroopan keskuspankin koronnostoista siirtyneet pitkälle vuoden 2020 puolelle.
Maanantaina osakekauppaa käytiin Aasiassa pääasiassa nousevin kurssein, kun Japanin Nikkei 225 kallistui 0,46 prosenttia ja Hong Kongin Hang Seng päätyi 0,21 prosenttia plussalle. Euroopassa aamupäivä on sujunut ilman suuntaa, indekseistä Euro Stoxx 50 ja Stoxx Europe 600 ovat lähes samalla tasolla kuin perjantaina.
USA:n ja Kiinan väliset kauppaneuvottelut ovat edenneet hyvin tähän mennessä, mutta siitä huolimatta maiden väliset tullit saattavat jäädä toistaiseksi voimaan mahdollisesta sovusta huolimatta. Yhdysvallat haluaa todennäköisesti varmistaa ennen tullien poistamista, että Kiina pysyy kauppaneuvotteluissa sovituissa lupauksissa. Kiinalla kun on aiemmin ollut taipumusta lipsua sovituista asioista.
Brexit-neuvottelujen uusimpien uutisten mukaan Iso-Britannian Theresa May käynnistää työryhmän, jonka tavoitteena on löytää sopiva suunnitelma Iso-Britannian EU-erolle. Sopimuksettoman Brexitin uhka on alkanut näkymään yhä enemmän yhtiöiden investointihankkeissa. Tästä esimerkkinä on autovalmistaja Nissanin päätös luopua yhtiön urheilumallin valmistamisesta Iso-Britanniassa vallitsevan epävarmuuden vuoksi.
Euroalueen hidastuva talouskasvu on saanut sijoittajia lykkäämään odotuksia Euroopan keskuspankin koronnostoista. Tällä hetkellä markkinat odottavat Euroopan keskuspankin nostavan talletuskorkoa vasta kesäkuussa 2020. Tällä hetkellä 0,40 % prosenttia miinuksella olevan talletuskoron odotetaan markkinoiden mukaan nousevan nollaan vuoden 2021 kesällä.
Euroalueen talouskasvulukujen kääntyminen laskuun on nostanut mahdollisuutta, että Euroopan keskuspankki ei tule nostamaan keskeisiä korkoja nykyisen taloussyklin aikana. Korkotason pysymistä alhaalla puoltaa myös se, että nykyiset Etelä-Euroopan maiden velkataakat suhteessa niiden talouskasvuun eivät kestäisi nykyistä selvästi korkeampaa korkotasoa. Tilanne on varsin haasteellinen muun muassa velkaantuneella Italialla, jonka talouskasvu oli vuoden 2018 neljännellä kvartaalilla miinusmerkkinen verrattuna kolmanteen vuosineljännekseen.
Keskuspankilla olisi edessään suuri haaste, mikäli korot olisivat nollan tuntumassa seuraavan taantuman tullessa. Sen mahdollisuus elvyttää euroalueen taloutta olisi kyseisessä tilanteessa selvästi vuosien 2008-2009 finanssikriisiä heikompi.
