
Suomen Yrittäjät on seurannut Kantarin toteuttamalla Yrittäjägallupilla yritysten tilannetta koronakriisin alusta lähtien. Tutkimus tehtiin nyt neljännen kerran. 1008 yrittäjää haastateltiin 19. – 25. toukokuuta. Otos kuvaa edustavasti Suomen yrityskentän tilannetta. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.
Yrityksistä lähes puolet (47 %) kertoo tarvitsevansa suoraa tukea selvitäkseen kriisistä. Osuus on pysynyt suunnilleen samana läpi kriisin. Epätietoisten osuus on vähentynyt.
Niiden osuus, jotka eivät tukea tarvitse, on kasvanut selvästi: Heitä oli huhtikuun alussa 26 prosenttia, nyt 37 prosenttia. Yhä useampi myös uskoo, että selviää kriisistä.
”Monen näkymät ovat selkiytyneet. Uskotaan, että tästäkin selvitään”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Merkittävä kannatustuki tarvitaan
Suoria tukia on hakenut tai hakemassa runsas puolet (52 %) yrityksistä. Heistä puolet on saanut päätöksen. Tukea saaneista 60 prosenttia kuitenkin arvioi, ettei saatu tuki kannata kriisin yli.
”Tämä on selkeä viesti siitä, että merkittävä kannattavuustuki tarvitaan ja sillä on kiire. Asian valmistelu on vienyt aivan liian kauan”, Pentikäinen toteaa.
Tutkimuksessa on useita merkkejä siitä, että yritysten tilanne on hieman helpottunut. Yrityksen alasajoa pohtii kuitenkin yhä yhdeksän prosenttia ja konkurssiuhkaa kokee seitsemän prosenttia. Tilanne on vaikein kaupan alalla, jossa 13 prosenttia pohtii yrityksen alasajoa.
Neljännes yrityksistä on menettänyt liikevaihtoaan vähintään 50 prosenttia. Osuus on pienentynyt. Vielä huhtikuun alussa osuus oli 33 prosenttia.
”Tämä kertoo, että kysyntä on hieman elpynyt. Ihmisiä on palannut ostoksille. Tautiriskin kanssa on opittu elämään”, Pentikäinen toteaa.
Yrittäjien tyytyväisyys pääministeri Sanna Marinin hallitukseen koronakriisin hoidossa on pysynyt ennallaan. Kouluarvosana oli 7,3, kun se oli huhtikuun lopussa 7,2.
Rajoitustoimista eniten ongelmia ovat aiheuttaneet kokoontumisvapauden rajoitukset (51 prosenttia), ravintoloiden sulkeminen (26 prosenttia) ja etätyösuositus (22 prosenttia).
– On tärkeä, että rajoituksia pidetään voimassa vain, jos ne ovat välttämättömiä, Pentikäinen sanoo.
Työmarkkinoita pakko uudistaa, jotta kriisistä toivutaan
Jotta Suomi selviytyisi koronakriisistä, Yrittäjät ehdottaa hallitukselle kahdentoista kohdan ohjelmaa, joka sisältää useita työmarkkinoita koskevia uudistuksia.
”Olemme syvän kriisin syövereissä. Nyt jos koskaan pitää tehdä kasvua ja työllisyyttä tukevia työmarkkinauudistuksia, jotka eivät maksa valtiolle. On vastuutonta jättää tekemättä tässä vaikeassa tilanteessa reformeja, jotka auttavat varmasti Suomen toipumista”, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.
Makkulan mukaan pitää varautua siihen, että näemme syksyllä konkurssiaallon, kun lykättyjä maksuja ja veroja tulee maksuun.
”Pitää tehdä ennakoiden toimia, joiden avulla konkursseja voidaan välttää ja vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien uutta alkua helpottaa”, Makkula sanoo.
Suomen Yrittäjät ehdottaa hallitukselle elvytys- ja rakennepakettia, jossa järjestö esittää esimerkiksi seuraavia uudistuksia:
- Jatketaan määräaikaisten työlainsäädäntömuutosten voimassaoloaikaa vuoden 2020 loppuun. Toteutetaan muutokset lainsäädännöllisesti niin, ettei niiden soveltaminen ole riippuvainen työehtosopimusten määräyksistä.
- Sallitaan lomautuksen siirtäminen, väliaikainen keskeyttäminen sekä päättäminen nykyistä joustavammin.
- Sallitaan määräajaksi kaikille yrityksille mahdollisuus sopia työntekijöiden kanssa työehtosopimusten määräyksistä poiketen pakottavan lainsäädännön rajoissa.
- Jatketaan vuoden 2020 loppuun määräaikaista lainsäädäntöä, jolla on mahdollistettu yrittäjälle oikeus työmarkkinatukeen ilman, että yritystoiminta on lopetettava.
- Muutetaan kesällä 2019 asetettujen niin sanottujen työllisyystyöryhmien toimeksiantoja ja tehostetaan ryhmien ohjausta siten, että niiden työ tukee koronakriisistä selviytymistä, työn kysynnän vahvistumista ja yritysten kilpailukyvyn parantamista.
- Varmistetaan perintäkuluja, trattaa sekä yrityksille tarjottavien pikavippien korkokattoa koskevilla säännösmuutoksilla se, että yritysten väliaikaiset maksuvaikeudet eivät johda syvempiin maksuvaikeuksiin eikä maksuhäiriömerkintöihin.