Takuusäätön arvion mukaan monet ihmiset ovat vielä käyttäneet omia keinoja maksuvaikeuksiinsa ja ovat vasta ajautumassa syvempiin ongelmiin.
Takuusäätiössä on neuvottu koronakriisin alkamisen jälkeen 8 300 talous- ja velkaongelmien kanssa painivaa yhteydenottajaa. Neuvonta lisääntyi 42 prosenttia verrattuna koronavuotta edeltävään 12 kuukauteen.
”Joka kymmenes neuvottu on maininnut maksuongelmiensa syyksi koronakriisin, mutta luultavasti heitä on ollut enemmän. Kaikki eivät tuo asiaa esiin”, kertoo Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä.
Koronakriisin vuoksi yhteyttä ottaneet ihmiset olivat lomautettuja, työttömiä ja ihmisiä, joiden työt olivat vähentyneet tai oma yritystoiminta oli päättynyt. Erityisesti yrittäjät ottivat yhteyttä Takuusäätiöön koronan aiheuttamien taloushuolien vuoksi.
Lähes kaikilla heillä oli paljon velkaa jo ennen epidemian alkamista. Heidän vakuudettomien velkojensa keskiarvo oli 36 000 euroa. Se on noin 2 000–3 000 euroa enemmän kuin muilla säätiön neuvonnan asiakkailla. Lisäksi heillä oli muita useammin ja enemmän myös vakuudellista velkaa, kuten asunto- tai autolainaa.
Takuusäätiössä pelätään, että epävakaa tulotilanne tuo jatkuessaan ongelmia vielä uusille ihmisryhmille. Useiden työntekijöiden lomautukset ja yrittäjien toimintavaikeudet ovat jatkuneet jo vuoden.
Neuvontaan eivät ole vielä ottaneet yhteyttä ihmiset, jotka selviytyivät velkojensa hoidosta hyvin ennen pandemiaa. He ovat voineet toistaiseksi paikata tilannettaan säästöillä, lyhennysvapailla tai ottamalla kulutusluottoa.
”Pelkäämme, että monen puhtaasti koronan vuoksi kriisiytynyt taloustilanne voi paljastua vasta myöhemmin yhteydenottoina meille”, sanoo Hölttä.
Aiemmin helmikuussa Takuusäätiö kertoi, että velkaongelmissa olevat ihmiset etsivät ratkaisua velkatilanteeseensa esimerkiksi yhdistelylainojen avulla. Velkojen yhdistelylainan saaminen markkinoilta on kuitenkin vaikeutunut.
Se on saanut kansalaisia kääntymään Takuusäätiön puoleen. Viimeaikaiset kulutusluottojen korkosääntelyt selittävät Takuusäätiön arvion mukaan hakemustulvaa. Enimmäiskorko rajattiin enintään 20 prosenttiin syksyllä 2019 ja viime heinäkuussa se puolitettiin määräaikaisesti 10 prosenttiin.
Lakimuutoksen ja korkokaton tarkoitus on ollut suojella ylivelkaantumiselta. Ajatus on ollut, että kuluttaja joko saisi lainaa kohtuullisemmalla korolla – ja näin henkilökohtainen talousvaikutus on positiivinen – tai että rahoituslaitos ei pysty myöntämään lainaa ja mahdollinen velkakierre katkeaa aikaisemmin.
Korkokatto on nyt siis lisännyt kuluttajien turvautumista Takuusäätiön apuun.
Yksityistä velkaantumista tulisi hillitä uusin politiikkatoimin, esittää talouspolitiikan arviointineuvosto. Talouspolitiikan arviointineuvosto on viisihenkinen asiantuntijakokoonpano, joka arvioi Suomen talouden tilaa ja Suomessa harjoitettua talouspolitiikkaa tieteellisesti ja riippumattomasti.
Arviointineuvoston mukaan kotitalouksen velkaantuneisuus on kasvanut ja velat ovat kertyneet yhä pienemmälle osalle kotitalouksia. Kulutusluottojen ja ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrien kasvut ovat keskeisiä huolenaiheita.
Kehityskulku voi heikentää rahoitusmarkkinan vakautta ja hidastaa talouden toipumista tulevista kriiseistä, arviointineuvosto varoittaa.
Neuvoston mukaan valtiovarainministeriön ehdottamat toimet yksityisen velkaantumisen hillitsemiseksi ovat tervetulleita, mutta asunto-osakeyhtiölainoilla rahoitettavan osuuden rajoittaminen ja lainoihin liittyvä verosääntely voisi olla ehdotettua tiukempaa.
Arviointineuvosto pitää myös henkilökohtaisen velkajärjestelyn uudistusta tärkeänä.
Takuusäätiö tarjoaa velkaongelmista kärsiville kansalaisille maksutonta ja anonyymiä neuvontaa pienissä ja suurissa rahahuolissa puhelimitse Velkalinjalla sekä säätiön nettisivuilta löytyvän Kysy rahasta -chatin kautta.
