Kuluttajaliiton mukaan suoramarkkinointi houkuttelee kuluttajia ottamaan pikavippejä. Markkinoinnissa korostuu lainan ottamisen nopeus ja helppous.
Pikavippitoiminta Suomessa alkoi vuonna 2005, jonka jälkeen ne yleistyivät hyvin nopeasti. Pikavippit löysivät markkinaraon tilanteessa, jossa pankin antolainausehtoja kiristettiin ja digitalisaatio mahdollisti uudenlaisen, helposti saavutettavan palvelutarjonnan.
Pikavipeillä tarkoitetaan vakuudettomia kulutusluottoja, joille tyypillistä oli pieni velkasumma, nopea luottopäätös ja lyhyt takaisinmaksuaika. Lisäksi myöntävät yritykset toimivat perinteisten luottolaitosten ulkopuolella ja useimmiten verkossa ilman fyysistä asiakaspalvelupistettä
Pikavippien sääntelyyn tulee tehdä pysyviä muutoksia, toteaa Kuluttajaliiton valtuusto kannanotossaan.
Vakuudettomien kuluttajaluottojen, eli muun muassa niin sanottujen pikavippien sääntely on ollut tiukennettua vuoden 2020 kesästä alkaen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Luottojen korkokatto on rajattu kymmeneen prosenttiin ja niiden suoramarkkinointi on kielletty.
Lakimuutoksen ja korkokaton tarkoitus on suojella ylivelkaantumiselta, ja näin voidaan ajatella että se suojelee niitä, jotka joutuvat ottamaan kulutusluoton koronaviruksen talousvaikutusten takia. Kuluttaja joko saa lainaa kohtuullisemmalla korolla, ja näin henkilökohtainen talousvaikutus on positiivinen. Toinen vaihtoehto on, että rahoituslaitos ei pysty myöntämään lainaa ja mahdollinen velkakierre katkeaa aikaisemmin.
Kuluttajaliiton mielestä nämä toimet ovat askel oikeaan suuntaan kuluttajien velkaongelmien vähentämisessä. Väliaikaisten tiukennusten voimassaolo päättyy kuitenkin tänä vuonna syyskuun lopussa.
Korkokatto tulee laskea vakituisesti kymmeneen prosenttiin. Sekä suoramarkkinointia että yleismarkkinointia tulee rajoittaa. Näillä keinoilla voidaan ennaltaehkäistä kuluttajien ylivelkaantumista.
”Kuluttajaluottoja koskevaan sääntelyyn tulisikin pikaisesti valmistella pysyviä tiukennuksia, jotta kuluttajien asema ei heikenny nykyisestä”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toteaa.
Pikavipeissä ongelmia kuluttajille aiheuttavat erityisesti korkeat lainakustannukset. Oikeusministeriön selvityksen mukaan oikeudelliseen perintään päätyvät ennen muuta kaikkein korkeakorkoisimmat luotot. Kalliisiin luottoihin saatetaan turvautua, vaikka maksuvaraa niiden hoitamiseen ei ole riittävästi.
Muutosten pysyvyyttä puoltaa myös se, että tällä hetkellä eri luottosopimukset ja niistä eri aikoina tehdyt nostot ovat keskenään erilaisen sääntelyn piirissä, jolloin niistä aiheutuvien kustannusten arviointi on kuluttajille vaikeaa.
Kuluttajaliiton mukaan suoramarkkinointi houkuttelee kuluttajia ottamaan pikavippejä. Markkinoinnissa korostuu lainan ottamisen nopeus ja helppous, mutta siinä jätetään taka-alalle luoton kokonaiskustannukset ja takaisinmaksu.
Tämä on liiton mukaan ongelmallista, koska tutkimusten mukaan kuluttajat tekevät päätöksiä nykyhetken tarpeen lähtökohdista ja painottavat myönteisiä seikkoja kielteisten sijaan. Lisäksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan suoramarkkinointi koetaan usein häiritsevänä, aggressiivisena ja asiattomana.
Suoramarkkinoinnin kieltäminen ei kuitenkaan riitä, Kuluttajaliitto painottaa.
Samoja ongelmia liittyy myös pikavippien yleismarkkinointiin. Voimakkaasti mielikuvilla houkutteleva markkinointi ei tue kuluttajaa harkittujen päätösten tekemisessä. Luoton kokonaiskustannuksista tulisi myös kertoa näkyvämmin. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan aggressiivista markkinointia hillitään tarvittaessa kuluttajaluottojen lisäsääntelyllä.
Vakuudettomien ja korkeakorkoisten kuluttajaluottojen tarjoajat ovat jatkaneet toimintaansa kuluttajien kustannuksella jo kauan.
Nyt on aika laittaa pikavipeille maltillinen korkokatto ja kieltää niiden vastuuton markkinointi, Kuluttajaliitto vaatii.
