Nousevat korot nakertavat korkorahastojen tuottoja.
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin syyskuussa yhteensä 182 miljoonaa euroa, kertoo Finanssiala. Lisäksi rahastopääoma pieneni kurssilaskun seurauksena.
Syyskuussa sijoitettiin uusia pääomia yhdistelmärahastoihin 170 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 111 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin 116 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 240 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 106 miljoonaa euroa pääomia.
Niin Eurooppaa kuin muutakin maailmaa ravistelee nyt kiihtyvä inflaatio.
Syksyyn lähdettäessä hintapaineita on ilmennyt yhä uusilla aloilla ja on tullut selväksi, ettei kaikki ole vain suhdannepohjaista.
”Pula joistakin raaka-aineista on tehnyt pullonkauloja teollisuuteen, logistiikan hinnat ovat nousseet kuljetuskapasiteetin vähyydestä johtuen ja asuntojen hintojen voimakas nousu on luonut paineita vuokramarkkinoille”, toteaa S-pankin päästrategi Lippo Suominen.
Päästrategin mukaan hintojen nousu on kuitenkin tällä hetkellä monin paikoin tarjontaongelma, jolloin hinnat pysyvät ylhäällä, vaikka talouskasvu hidastuisikin.
Korkeaksi kohoavan inflaation ja vaisun talouskasvun yhdistelmä olisi haastava finanssimarkkinoille. Tilannetta kuvataan stagflaatioksi. Hintojen nousu luo paineita korkojen nousuun ja alhainen talouskasvu heikentää yritysten kasvumahdollisuuksia. Ne molemmat tekijät löisivät kiilaa yritysten tuloskehitykselle.
Maailmantalouden nopea elpyminen näkyy Euroopassa tuotannon pullonkauloina. Sähkön ja kaasun hinnat ovat nyt ennätyskalliita eri puolilla Eurooppaa. Fossiilisten energiaraaka-aineiden ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Pohjoismaissa sähkön hintaa nostaa keskimääräistä matalammat vesivarastot.
Euroopan teollisuutta rasittavat lisäksi edelleen puolijohdekomponenttien saatavuusongelmat ja merirahtiliikenteen kustannuksien nousu.
Myös elintarvikkeet ovat saaneet osansa inflaatiopeikosta. UN Food and Agriculture -organisaation (FAO) mukaan ruoan hinta kallistui globaalisti lähes 33 prosenttia vuodessa syyskuun loppuun mennessä. Taustalla on työvoimapula, korkeampi energian hinta ja sääolosuhteet.
Euroalueen inflaatio nousi syyskuussa 3,4 prosenttiin ja pohjainflaatio 1,9 prosenttiin. Samalla ostopäällikköindeksit laskivat.
Inflaatiopaineiden vuoksi syyskuu oli euroalueen korkosijoittajalle haastava.
Euroalueen pitkät korot nousivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan ja Italian 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot nousivat alkukesän tasoille.
”Euroopassa nopeasti nousseet sähkön ja kaasun hinnat olivat ikävä yllätys sijoittajille. Päästöoikeuksien hintakehitys ohjaa nyt investointeja EU:n strategian mukaisesti uusiutuviin energialähteisiin, mutta lisää kustannuksia elinkeinoelämälle ja kotitalouksille. Keskustelu tulevan talven lämmityslaskun noususta vie huomion pois positiivilta talousuutisilta”, toteaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Somerla toteaa, että myös keskuspankit joutuvat olemaan varpaillaan.
”Puolan ja Norjan keskuspankit ovat jo nostaneet ohjauskorkoja, ja Yhdysvalloissa odotetaan keskuspankin ohjauskoron nostoa ensi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki vielä miettii elvytyksen purkamisen tarvetta”.
Pitkän koron rahastoissa varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista, yhteensä 233 miljoonaa euroa. Niiden 12 kuukauden tuotto on painunut 1,4 prosenttia pakkaselle.
Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla.
