Nordea nostaa Pohjois-Amerikan osakemarkkinat ylipainoon allokaatiosuosituksissaan.
Fedin avomarkkinakomitea ilmoitti marraskuussa, että se alkaa vähentää asuntolainavakuudellisten arvopapereiden ja Yhdysvaltain valtiolainojen ostoja, joita se oli ostanut noin 120 miljardin dollarin kuukausivauhdilla pandemian syvyyksistä lähtien.
Fed on alkanut hidastaa prosessia noin 15 miljardilla dollarilla kuukaudessa, mikä pysäyttäisi niin sanotun määrällisen keventämisohjelman kokonaan ensi vuoden puoliväliin mennessä.
Päätös on sikäli merkittävä, että se on ensimmäinen kerta koronakriisin puhkeamisen jälkeen, kun Fed kiristää rahapolitiikkaa. Pandemia pakotti keskuspankin voimistamaan määrällistä elvytystä.
Sijoittajan näkökulmasta ennätyksellisen elvyttävästä rahapolitiikasta luopuminen asteittain ei ole kovin suuri huolenaihe, arvioi Nordean päästrategi Antti Saari pankin viikkokatsauksessa.
”Osakemarkkinoilla epävarmuus tyypillisesti kasvaa siinä vaiheessa, kun rahapolitiikan kiristyminen alkaa tulla tiensä päähän, ei sen ensiaskelilla”, Saari muistuttaa.
Korkomarkkinoilla tilanne näyttää päästrategin mukaan erilaiselta.
”Joukkolainasijoitusten tuotot jäävät kuitenkin vaatimattomiksi, sillä kiristyvä rahapolitiikka tyypillisesti nostaa yleistä korkotasoa. Korkojen nousu taas laskee joukkolainasijoitusten arvoja. Rahapolitiikan kiristymisen alkuvaiheessa onkin tyypillisesti ollut hyvä idea suosia osakkeita sijoitussalkuissa joukkolainojen kustannuksella, kuten me nyt suosituksissamme.”
Korkeat arvostuskertoimet eivät ole koko totuus
Mikäli arvostuskertoimiin on luottaminen, ovat osakkeet nyt poikkeuksellisen hintavia. Esimerkiksi kausitasoitettu CAPE-arvostuskerroin on USA:n S&P 500 -osakeindeksillä nyt lähes 39x, kun kertoimen pitkän aikavälin keskiarvo on vain 16,9x.
Ovatko osakkeet siis liian kalliita? Saaren mukaan arvostuskertoimet eivät kerro kaikkea.
”Osakkeiden arvostustasot ovat olleet historiaan verrattuna korkeita jo vuosia, ja koronakriisin jälkimainingeissa ne nousivat entisestään. Tämän seurauksena keskustelu pörssikuplasta on käynyt kuumana ainakin jo vuoden päivät. Tässä keskustelussa kuitenkin herkästi unohtuu muutamia tärkeitä asioita.”
Saari muistuttaa, että arvostuskertoimet ovat olleet laskussa viime vuoden syyskuusta lukien. Tyypillisesti arvostuskuplien muodostuessa kertoimet sen sijaan nousevat kuukaudesta toiseen melko ripeästi.
Vaikka osakkeiden kurssinousu on toki ollut nopeaa, on tulosten elpyminen itse asiassa ollut vielä nopeampaa, päästrategi muistuttaa. Siksi arvostuskertoimet ovatkin laskeneet kurssinoususta huolimatta.
Myös osakkeiden riskipreemio näyttää edelleen kohtuulliselta – ainakin jos verrataan muihin omaisuuslajeihin. Saaren mukaan osakkeiden riskilisä on itse asiassa korkeampi kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana keskimäärin toisin kuin muilla omaisuuslajeilla.
”Riskilisä on korvaus, jota sijoittaja voi odottaa osakkeisiin liittyvän korkeamman riskin kantamisesta. Toisin sanoen, vaikka osakkeiden arvostus on korkea, se on kuitenkin historiaan peilattuna vähemmän korkea kuin vaihtoehtojen, joista sijoittaja joutuu valitsemaan.”
Saari ennustaa, että tämänhetkiset arvostustasot tuovatkin todennäköisemmin osakkeille jatkossa myötä- kuin vastatuulta. Tähän viittaa hänen mukaansa myös se, kuinka nopeasti sijoittajien tunnelmat kyselytutkimuksissa ja markkinaliikkeistä mitattuna synkistyvät pienenkin epävarmuuden ilmaantuessa markkinoille.
”Vaikka monet pitävät viimeaikaista kurssinousua liioiteltuna, tässä kokonaistarkastelussa vaikuttaisi ennemminkin siltä, että kurssikehitykseen suhtaudutaan hyvin varoen, mikä osaltaan tukee kurssinousua myös jatkossa”, Saari toteaa.
Pohjois-Amerikan osakemarkkinat ylipainoon
Jättipankki Morgan Stanley on Nordean kanssa melko eri linjoilla.
Amerikkalaispankin sijoitusstrategit näkevät USA:n keskuspankki Fedistä aiheutuvaa vastatuulta markkinoilla sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja Jerome Powell ilmoitti omaisuuserien ostojen mahdollisesta nopeutetusta supistumisesta.
”Ostot vähenevät markkinoilla ja se johtaa alhaisempiin osakkeiden arvostuksiin, kuten se aina tekee elpymisen tässä vaiheessa”, strategit kirjoittivat asiakkaille lähettämässään sijoittajakirjeessä.
Morgan Stanley ennustaa USA:n S&P 500 -indeksiin ja arvostuskertoimiin laskua ensi vuonna.
Nordea nostaa osakealueissa Pohjois-Amerikan ylipainoon ja laskee vastaavasti Euroopan osakkeet alipainoon.
”Elpymisen voimakkaimman vaiheen jäätyä taakse rakenteelliset huolet alkavat jälleen painaa eurooppalaisia osakemarkkinoita. Atlantin toisella puolella tuloskasvu on ollut vahvaa, ja edellytykset sen jatkumiselle ovat hyvät”, Saari toteaa. Finanssipoliittisen epävarmuuden ratkeaminen voisi tuoda lisävirtaa Yhdysvaltain pörssille ja Pohjois-Amerikassa on Eurooppaa enemmän enemmän vahvaa, luotettavasti kasvavaa kassavirtaa tuottavia laatuyhtiöitä. Näitä laatuyhtiöitä on viisasta suosia globaalin talouskasvun hidastuessa, Saari toteaa.
