Makrotalous

Ekonomisti: Suomen inflaatio lähtee laskuun vuonna 2022

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Suomen inflaatiopaineet näyttävät nyt selvästi alhaisemmilta kuin muualla euroalueella ja Yhdysvalloissa.

Suomen inflaatio oli joulukuussa hieman marraskuuta alhaisempi. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 3,5 prosenttia. Marraskuussa inflaatio oli 3,7 prosenttia.

Inflaatiota hidasti muun muassa polttonesteiden hinnannousun taittuminen. Vuoden 2021 keskimääräinen inflaatio oli 2,2 prosenttia.

Joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten omakotitalon peruskorjausten, bensiinin, sähkön, dieselin ja asunto-osakeyhtiön remonttien kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten lasten päivähoitomaksujen, asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen, pitkien junamatkojen sekä tutkimus- ja hoitomaksujen halpeneminen.

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa.

Euroalueella tilanne on hieman toinen. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli joulukuussa 5,0 prosenttia. Marraskuussa se oli 4,9 prosenttia.

Tuoreiden inflaatiolukujen perusteella vaikuttaa siltä, että marraskuun inflaatioluvut jäivät korona-ajan ennätyslukemiksi., arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Hänen mukaansa inflaatio lähtee todennäköisesti tänä vuonna hiipumaan, kun öljyn hinnan nousun vaikutus asteittain pienenee vuoden mittaan.

Suomen tilanne erilainen kuin Yhdysvalloissa

”Voidaankin sanoa, ettei Suomessa ole edelleenkään mitään merkkejä laajemmasta kuluttajahintojen nousupaineesta. Tilanne poikkeaa dramaattisesti erityisesti Yhdysvalloista, jossa kuluttajahinnat nousivat joulukuussa seitsemän prosenttia eli nopeinta tahtia vuoden 1982 kesäkuun jälkeen”, Appelqvist sanoo.

Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nousivat joulukuussa 7,0 vuoden takaisesta lukemasta, kertoo maan Tilastokeskus. Edelliskuusta hinnat nousivat 0,5 prosenttia. Näin korkea inflaatiolukema on Yhdysvalloissa nähty viimeksi 39 vuotta sitten.

Appelqvistin mukaan Suomessa hintakehitys etenee jähmeästi, ja suomalaisten kuluttajahintojen nousutahti on myös selvästi euroalueen keskiarvoa hitaampaa.

”Suomessa inflaation kiihtymisen taustalla on toistaiseksi vain muutama yksittäinen hyödyke eli lähinnä bensan ja sähkön hintojen nousu sekä remonttikustannusten nousu, jonka taustalla on rakennusmateriaalien kallistuminen”, sanoo Appelqvist.

Pelko tuotantoon liittyvien pullonkaulojen inflaatiota kiihdyttävästä vaikutuksesta ei ole merkittävässä määrin toteutunut. Periaatteessa komponenttien saatavuuteen liittyvät tuotantohäiriöt tai raaka-aineiden hintojen nousu voisivat kuitenkin heijastua myös kuluttajahintoihin.

”Toistaiseksi vaikutus näyttää silti vähäiseltä tai se kohdistuu lähinnä yksittäisiin tuotteisiin, eikä siksi riitä nostamaan yleistä hintatasoa merkittävästi”, Appelqvist sanoo.

Palkkakehitys merkittävin inflaatiota ylläpitävä tekijä

Appelqvistin mukaan pidemmän päälle merkittävin inflaatiota ylläpitävä tekijä on palkkakehitys. Vielä ei tiedetä kovin tarkasti, minkälaisiin sopimuskorotuksiin meneillään olevalla neuvottelukierroksella päädytään.

Toistaiseksi tehdyt sopimukset ovat olleet noin kaksi prosenttia kuluvalle vuodelle.

”Osalle yrityksistä ne ovat varmasti liikaa kustannussyistä, mutta holtittomaan inflaatiokierteeseen korotustaso ei silti johda. Niinpä riski amerikkalaistyylisestä inflaation kiihtymisestä on edelleen Suomessa pieni”, Appelqvist sanoo.

Yhdysvalloissa nousevat tällä hetkellä vauhdilla sekä hinnat että palkat, mutta komealta tuntuvat palkankorotukset eivät takaa keskimäärin edes ostovoiman säilymistä, koska hinnat kallistuvat vielä enemmän.

”Vastaavaa kierrettä kannattaa Suomessa välttää, ja tähdätä sopimuskorotuksilla tasaiseen ostovoiman kehittymiseen, joka heijastelee tuottavuutta ja on siten kestävällä pohjalla. Lisäksi pitää muistaa, että korona on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavoin, joten palkankorotusvara vaihtelee jopa saman toimialan sisällä merkittävästi”, Appelqvist kertoo.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Keisari

    8.3.2022 at 10:17

    Hyvä arvaus mutta ei mennyt ihan nappiin

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös