Oma talous

Näin sähkön hintapiikki ja Olkiluoto 3 näkyy sähkölaskulla

Sähkön pörssihinta oli päättyvänä vuotena ennätyskorkealla. Energiateollisuus ry:n mukaan investointeja tarvitaan lisää, vaikka Olkiluoto 3 -ydinvoimalan valmistuminen helpottaakin tilannetta.

Energiateollisuus ry kertoo tiedotteessaan, että vuonna 2021 keskimäärin sähköä sai Suomessa markkinoilta 72 eurolla megawattitunnilta, kun vuosina 2018 Ja 2019 keskihinta oli noin 45 euroa. Vuonna 2020 sähköä sai historiallisen halvalla, 28 eurolla.

Sähkömarkkinoilla vuosi on ollut hyvin erikoinen: joulukuun Suomen keskihinta on yli nelinkertainen huhtikuuhun verrattuna, Energiateollisuus kertoo. Useimmissa muissa Euroopan maissa nousu on ollut selvästi Suomea suurempaa.

Ennätyskorkeat sähkön markkinahinnat vaikuttavat yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden sähkölaskuihin.

Energiateollisuuden mukaan markkinahintojen muutokset näkyvät sähkölaskuissa yleensä viiveellä, koska vain muutamalla prosentilla kuluttajista on pörssihinnasta riippuvainen spot-sopimus.

Vuoden 2021 aikana pörssisähkö on ollut totuttua kalliimpaa, marras-joulukuussa jopa erittäin kallista. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten edulliseen aikaan tehdyn määräaikaisen sopimuksen uusiminen viime kuukausina on tarkoittanut monelle kuluttajalle kohonnutta hintaa, Energiateollisuus toteaa.

Kiinteähintaisillä määräaikaissopimuksilla suhteellista etua

Sähkö on Suomessa ollut melko halpaa viimeiset kymmenen vuotta. Siksi pitkään pörssisähköä ostaneet ovat vielä reilusti voitolla varsinkin, jos ovat pystyneet ajoittamaan kulutustaan edullisille yön tunneille, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

Salomaan mukaan määräaikaisilla kiinteillä hinnoilla sähköään ostavat ovat vastaavasti saaneet suhteellista etua nyt marras-joulukuun kalleimpina päivinä.

”Kaikkien kuluttajien puolesta on syytä toivoa, että sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne tasoittuu ensi kevään aikana. Myös sähkönmyyjien riskit ovat poikkeuksellisessa hintatilanteessa kohonneet.”  

Yhteisillä sähkömarkkinoilla siirtokapasiteetti eri alueiden välillä ei ole riittänyt, ja tämä on johtanut merkittäviin aluehintaeroihin. Varsinkin syksyn 2021 aikana Ruotsin sisäiset hintaerot ovat olleet huomattavan suuria ja suurempia kuin erot Tukholman ja Helsingin välillä. 

Sähkömarkkinoiden historiassa isotkin päivä- ja vuosikohtaiset vaihtelut ovat toistuneet, Nytkin sähkön pitkän aikavälin johdannaismarkkinat odottavat hintojen hiljalleen laskevan alkavan vuoden kuluessa – ennakoimatta kuitenkaan vuoden 2020 ennätysedullisien tasojen paluuta.

Olkiluoto 3 helpottaa tilannetta

Energiateollisuuden mukaan Suomen tilanne helpottuu, kun uusi ydinvoimala eli Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa kevätkauden 2022 aikana.

Sen jälkeen kotimainen tuotanto lähes kattaa keskimääräisen kysynnän. Tuonnin ja viennin rooli tulee tämän jälkeen olemaan korostuneesti vaihteluita tasapainottava. 

Olkiluoto 3 on tärkeä ja mittava lisä kotimaiseen sähköntuotantoon, ja se tulee tarpeeseen, kertoo Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

”Kun ydinvoiman ja vahvasti lisääntyvän tuulivoiman tuotanto kasvaa, hintaero muihin pohjoismaihin tasoittuu, ja siirtoyhteydet Ruotsiin vapautuvat käytettäväksi tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen”, Kostama toteaa. 

Kostamon mukaan toteutuneet korkeat markkinahinnat ovat myös vahva signaali investoijille lisätä sähkön tuotantoa.

”Meillä onkin paljon tuulivoimaprojekteja rakenteilla. Investoinnit tuuli- ja ydinvoimaan alentavat myös energiaan liittyviä päästöjä. Onkin tärkeä jouduttaa investointien luvitusta.”

Ydinvoiman osuus nousee Suomessa yli neljänkymmenen prosentin sähköntuotannosta kesään 2022 mennessä. Olkiluoto 3:n ja lisääntyvän tuulivoiman myötä Suomi pystyy nykyistä paremmin hyödyntämään myös Pohjois-Ruotsin ja –Norjan joustavaa vesivoimaa. Viennin ja tuonnin vaihtelu tasapainottaa sähköjärjestelmää ja hillitsee osaltaan hintavaihteluja.  

”Sähkön edelleen jatkuva hintakriisi alkoi kaasun hinnan kohoamisesta, joka kasvatti kivihiilen kysyntää Keski-Euroopassa, nosti päästöoikeuksien kysyntää ja sen seurauksena niiden hintaa. Samaan aikaan tuuli- ja vesivoimaa oli tarjolla vähemmän kuin aiemmin”, Salomaa sanoo. 

Kuluttajan sähkölasku muodostuu kolmesta erästä

Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta kokonaisuudesta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron eli verkkopalvelun hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista. 

Sähköenergian myyntihinta sisältää sähkön tukkumarkkinahinnan lisäksi myyntikustannukset. Siirrosta eli verkkopalvelusta tuleva lasku sisältää myös sähköveron. 

Energiaviraston hintatilastojen mukaan tyypillisen kotitalouden – jonka kulutus on 5 000 kilowattituntia vuodessa – sähkölasku jakautui vuoden 2021 alussa melko tasaisesti kolmeen komponenttiin: myynnin osuus oli 34 prosenttia, siirron 34 prosenttia sekä arvonlisä- ja sähköverojen osuus 32 prosenttia.

Sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä on lukuisia. Yleisin syy hinnan vaihteluun on vallitseva sää Suomessa sekä niissä maissa, joista Suomeen ostetaan sähköä. Sähkön hinta usein laskee runsaiden sateiden ansiosta, etenkin Norjassa sateet lisäävät vesivoiman kapasiteettia. Kovat tuulet puolestaan lisäävät tuulivoimaloiden tuotantoa.

Hintaan vaikuttavat myös voimalaitosten, erityisesti ydinvoimaloiden huoltokatkot. Hintaan vaikuttaa myös kysynnän muutokset. Kylminä talvina sähköä tarvitaan enemmän, jolloin hinta pysyy selvästi tavallista korkeammalla.

Kuluttaja voi hankkia kiinteähintaisen sähkösoimuksen sijaan pörssisähköön perustuvan sähkösopimuksen, jolloin sähkön käytön ajoittaminen edullisille tunneille voi merkittävästi alentaa sähkölaskua, jos käytössä on esimerkiksi sähkölämmitys. Jos kuluttaja ei voi valita kulutusajankohtaa, saattaa kiinteähintainen sopimus olla parempi vaihtoehto.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös