Kiinan kuluttajahinnat laskivat helmikuussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Maan hintakehitys on siirtynyt deflaation puolelle ensimmäistä kertaa yli vuoteen.
Kuluttajahintaindeksi, joka on keskeinen inflaation mittari, laski helmikuussa 0,7 prosenttia vuodentakaisesta, kertoi Kiinan kansallinen tilastovirasto (NBS) sunnuntaina. Maan pohjainflaatio, josta on poistettu hintavaihteluille alttiit tuotteet kuten ruoka ja polttoaine, laski myös 0,1 prosenttia, mikä oli ensimmäinen pudotus sitten tammikuun 2021.
Lasku oli jyrkempi kuin Reutersin analyytikkokyselyssä ennakoitiin ja kumosi tammikuun vaatimattoman 0,5 prosentin nousun. Tämä oli myös ensimmäinen lasku sitten tammikuun 2024.
Tosin helmikuun hintojen laskuun vaikutti osittain tavanomaista aiemmin vietetty kiinalainen uusivuosi, jolloin satoja miljoonia ihmisiä matkusti, mikä lisäsi matkailua ja kulutusta. Tänä vuonna juhla ajoittui kokonaan tammikuulle, kun taas edellisvuonna se jatkui helmikuuhun. Tämä nosti vertailutasoa vuonna 2024.
Uhkana vaarallinen deflaatiokierre
Hintojen lasku vahvistaa huolia deflaatiokierteen uhasta, mikä heikentää entisestään Kiinan talouskasvua. Yksityinen kulutus on pysynyt vaisuna koko pandemian jälkeisen ajan, ja talouden kasvua on pitkälti ylläpitänyt vienti, joka on ollut ennätyksellisen vahvaa.
Deflaatio voi olla vaarallinen ilmiö, koska se voi johtaa talouden negatiiviseen kierteeseen, jossa kysyntä ja investoinnit heikkenevät, työttömyys kasvaa ja talous ajautuu taantumaan. Kun hinnat laskevat, kuluttajat ja yritykset lykkäävät ostoksia ja investointeja odottaessaan hintojen laskevan entisestään. Tämä vähentää taloudellista aktiviteettia ja hidastaa kasvua.
Lisäksi velkojen reaaliarvo kasvaa deflaatiossa, koska niiden nimellisarvo säilyy ennallaan, mutta tulojen ja hintojen lasku vaikeuttaa niiden takaisinmaksua. Tämä voi aiheuttaa lisää konkurssitapauksia ja pankkikriisejä.
Deflaatiokierre on vaikea katkaista, koska perinteiset rahapoliittiset toimet, kuten korkojen lasku, voivat menettää tehonsa, jos korot ovat jo hyvin alhaiset tai negatiiviset. Tästä syystä keskuspankit ja hallitukset pyrkivät ennaltaehkäisemään deflaatiota mieluummin kuin reagoimaan siihen jälkikäteen.
Kiinan tapauksessa laskevien hintojen taustalla on kyse ylimääräisestä tuotantokapasiteetista – valmistettuja tavaroita on niin paljon, ettei markkina kykene imeyttämään niitä kaikkia. Lisäksi kyse on kuluttajien haluttomuudesta käyttää rahaa ja yritysten varovaisuudesta investoida talouden heikon kehityksen vuoksi.
Kaiken kukkuraksi asuntokriisi on Barclaysin raportin mukaan pyyhkinyt pois arviolta 18 biljoonaa dollaria kotitalouksien varallisuudesta, mikä pahentaa tilannetta entisestään yhdessä koronapandemian aiheuttamien työpaikkojen menetysten kanssa.
Kun hinnat laskevat, myös yritysten voitot kärsivät. Tämä voi käynnistää Kiinassa deflaatiokierteen, jossa irtisanomiset vähentävät kotitalouksien tuloja entisestään, mikä johtaa vieläkin heikompaan kulutukseen ja voi lopulta aiheuttaa taantuman tai laman.
Fitch Ratings varoitti marraskuussa, että deflaatio on juurtumassa Kiinaan ja kehotti maan johtajia toteuttamaan kysyntää lisääviä politiikkatoimia.
Nyt Yhdysvaltojen kanssa käytävä kauppasota asettaa lisähaasteita myös vientisektorille.
”Tilapäisistä kausivaihteluista huolimatta sekä kuluttajahintaindeksi että tuottajahintaindeksi ovat olleet liian matalia viimeisen kahden vuoden ajan, mikä korostaa Kiinan talouden kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa”, kirjoittavat Goldman Sachsin ekonomistit sunnuntaina julkaistussa analyysissaan.
Kiinan hallinto tunnustaa deflaatiopaineen
Kiinan talous kärsii edelleen heikosta kulutuskysynnästä, epävarmasta työllisyystilanteesta ja pitkittyneestä kiinteistösektorin taantumasta.
Kansainvälisesti se on myös paineen alla, kun Yhdysvallat kiristää kauppasotaa Kiinaa vastaan. Kiina on pitkään nojannut vientiin talouskasvunsa moottorina.
”Kansainvälinen epävarmuus on lisääntymässä, ja samalla kohtaamme kotimaassa ongelmia, kuten riittämätöntä kysyntää ja joidenkin toimialojen toiminnallisia vaikeuksia”, totesi Kiinan valtiollisen suunnitteluelimen, Kansallisen kehitys- ja uudistuskomission johtaja Zheng Shanjie viime viikolla pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Peking on asettanut tälle vuodelle kunnianhimoisen viiden prosentin talouskasvutavoitteen, saman kuin viime vuonna. Se on myös laskenut tämän vuoden inflaatiotavoitteensa kahteen prosenttiin edellisvuoden kolmesta prosentista, mikä osoittaa, että Peking tunnustaa jatkuvan deflaatiopaineen.
Uutistoimisto CNN:n mukaan viime viikolla pidetyssä kansankongressin avajaisistunnossa hallitus ei kuitenkaan julkistanut laajamittaisia elvytystoimia talouskasvun vauhdittamiseksi, vaikka se korosti kulutuksen elvyttämisen tärkeyttä.
Sunnuntaina kansankongressin yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa työvoima- ja sosiaaliturvaministeri Wang Xiaoping totesi, että työllisyyden vakauttaminen ja laajentaminen on tänä vuonna vaikeaa.
”Kiina on ajautunut deflaatiokierteeseen, mikä paljastaa jyrkät taloudelliset epätasapainot hidastuvan kasvun ja varovaisten politiikkamuutosten keskellä”, väittää artikkelissaan Junhua Zhang, vanhempi tutkija Euroopan Aasian-tutkimusinstituutista.
Xi Jinpingin talouspolitiikka on epäonnistunut
Kun Xi Jinpingistä tuli Kiinan presidentti vuonna 2013, maassa vallitsi Zhangin mukaan laaja optimismi.
”Monet ekonomistit uskoivat kehityksen jatkuvan lineaarisesti. Nyt Kiina on kuitenkin ajautunut deflaatiokierteeseen, jossa heikko kysyntä painaa hintoja alas, kuluttajat ja yritykset lykkäävät hankintojaan ja talous uhkaa ajautua taantumaan”, Zhang toteaa.
Hintojen lasku on jatkunut jo kuuden neljänneksen ajan, mutta hallitus on pandemian jälkeen ollut varovainen velan kasvun vuoksi eikä ole ryhtynyt perinteisiin elvytystoimiin.
Xi Jinpingin nollakoronastrategia ja tehoton talouspolitiikka ovat heikentäneet taloutta merkittävästi, Zhang kertoo. Vaikka virallisten tietojen mukaan Kiinan keskiluokka kasvoi yli 400 miljoonaan ihmiseen ja köyhyys saatiin poistettua vuonna 2020, silti noin 900 miljoonaa ihmistä elää yhä matalatuloisina, eli alle 3 000 juanin kuukausituloilla.
Viralliset raportit maalaavat taloudesta positiivisen kuvan, mutta asiantuntijat kiistävät niiden paikkansapitävyyden. Ekonomisti Gao Shanwen väittää, että Kiinan BKT:n kasvua on liioiteltu kolmella prosenttiyksiköllä vuodessa.
Lisäksi kiinteistömarkkinoiden heikkeneminen on supistanut keskiluokan varallisuutta, mikä on heikentänyt kulutusta entisestään.
Zhangin mukaan Kiinan rakenteelliset ongelmat ovat syventyneet, ja hallituksen keinot vaikuttaa niihin ovat rajalliset. Kiinteistösektorin osuus kotitalouksien varallisuudesta on 70 prosenttia, joten kriisin jatkuessa se voi heikentää luottamusta entisestään.
Kiinan talous ei toipunut odotetusti viime vuonna, ja kiinteistökriisi, paikallishallintojen velkaongelmat, heikko kulutus ja pääomapako ovat edelleen suuria haasteita.
Kiinan talous ei silti romahda
Xi Jinping on pyrkinyt muuttamaan talouden rakennetta vähentämällä riippuvuutta kiinteistö- ja kotimarkkinoista ja keskittymällä teknologiateollisuuteen sekä vientiin, kuten sähköautoihin ja aurinkopaneeleihin. Zhangin mukaan tämä strategia on kuitenkin kohdannut kansainvälistä vastustusta, ja vientiin kohdistuvat kaupparajoitukset uhkaavat sen onnistumista.
Hallitus on ilmoittanut toimenpiteistä talouden elvyttämiseksi, kuten eläkkeiden ja sosiaaliturvamaksujen korotuksista sekä matalapalkkaisten tukemisesta. Keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoa, ja valtionvelan kasvattamista harkitaan talouskasvun vauhdittamiseksi.
Näistä toimenpiteistä huolimatta deflaatio tuskin saavuttaa pohjaansa vielä vuonna 2025, ja talouden elpyminen vaikuttaa epätodennäköiseltä lähitulevaisuudessa, Zhang ennustaa.
”Vaikka Kiinan talous on vakavien haasteiden edessä, se ei ole romahtamassa”, Zhang muistuttaa.
Innovaatioiden ja teollisuuden kasvun ansiosta tietyt sektorit menestyvät edelleen, ja talouden vakaus on Kiinan kommunistisen puolueen elinehto, mikä pakottaa hallituksen reagoimaan tilanteeseen, hän arvioi.
