Öljyn hinnat nousivat perjantaina voimakkaimmin sitten maaliskuun 2022, kun Israelin ja Iranin välinen konflikti eskaloitui ja lisäsi pelkoja öljyntoimitusten häiriöistä Lähi-idän öljyrikkaalla alueella. Brent-raakaöljyn hinta nousi päivän aikana jopa 13 prosenttia ja kävi korkeimmillaan 78,5 dollarissa tynnyriltä, kun taas WTI-öljyn hinta nousi yli seitsemän prosenttia.
Nousu oli suurin yksittäinen päivämuutos sitten Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan alkuvuodesta 2022.
Tällä viikolla Brent-laadun hinta on noussut yli 12 prosenttia ja WTI-laadun yli 13 prosenttia.
Vaikka geopoliittinen riski hinnoiteltiin nopeasti markkinoille, jättipankki Citin arvioivat, että suurin osa noususta johtui niin sanotusta short-covering-ilmiöstä eli lyhyeksi myytyjen positioiden sulkemisesta.
Citi arvioi, että jos kaikki 187 000 lyhyttä futuurisopimusta olisi suljettu yön aikana, hintaliike olisi voinut olla jopa 14 dollaria barrelilta. Pankin analyytikot kuitenkin huomauttavat, ettei merkittävää lisänousua short-coveringin vuoksi enää ole odotettavissa, ellei konflikti laajene alueelliseksi sodaksi tai Israel kohdistaisi iskuja suoraan Iranin energiainfrastruktuuriin.
Markkinoilla suurin huoli liittyy mahdollisiin häiriöihin öljytoimituksissa, erityisesti jos Iran päättäisi kostaa iskemällä alueen öljyinfrastruktuuriin tai sulkemalla Hormuzinsalmen – reitin, jonka kautta kulkee lähes kolmannes maailman meritse kulkevasta öljystä.
Tällä hetkellä öljyn toimituksiin ei ole raportoitu konkreettisia häiriöitä, mutta riskipreemio on noussut selvästi.
Vaikka jännitteet voivat pitää öljyn hinnan koholla lyhyellä aikavälillä, Citi ja muut analyytikot arvioivat, ettei nykyinen hintataso välttämättä pysy yllä pitkään ilman konfliktin laajenemista tai suoria iskuja öljy- ja kaasuinfrastruktuuriin. Markkinoiden katseet ovat nyt tiiviisti mahdollisissa vastatoimissa ja siinä, laajeneeko kriisi koskemaan suoraan energia-alan kohteita.
Ennen konfliktin alkua öljyn hinta oli laskussa, koska OPEC+-tuottajat Saudi-Arabian johdolla ovat viime kuukausina lisänneet tuotantoaan.
Saudi-Arabian johtama koalitio on kasvattanut tuotantoa 411 000 barrelilla päivässä sekä toukokuussa että kesäkuussa, mikä on osaltaan painanut öljyn hintaa.
Tilanne Israelin ja Iranin konfliktissa on erittäin jännittynyt ja väkivaltaisin tähän asti. Molemmat maat ovat viimeisen vuorokauden aikana tehneet massiivisia ohjus- ja ilmaiskuja toistensa alueelle, mikä on johtanut kymmenien ihmisten kuolemaan ja satoihin loukkaantumisiin sekä Israelissa että Iranissa.
Iran on sunnuntain vastaisena yönä ampunut uuden ohjusiskuaallon Israeliin, kohteena muun muassa Haifan ja Tel Avivin alueet. Useita rakennuksia on tuhoutunut, erityisesti Bat Yamin kaupungissa, jossa ihmisiä on edelleen loukussa raunioissa. Keskisessä Israelissa on kuollut ainakin kuusi ja pohjoisessa Israelissa neljä ihmistä viimeisimmissä iskuissa. Yli 130 ihmistä on loukkaantunut.
Israelin puolustusvoimat ovat puolestaan iskeneet laajasti Iranin sotilas- ja ydinlaitoksiin, Teheranin puolustusministeriön päämajaan sekä öljy- ja energiainfrastruktuuriin.
Israelin mukaan iskut ovat viivästyttäneet Iranin ydinohjelmaa useilla vuosilla, mutta väitteelle ei ole esitetty kansainvälistä vahvistusta. Iran on vahvistanut, että ainakin yksi suuri öljyvarasto on syttynyt tuleen Teheranissa Israelin iskujen seurauksena.
Diplomaattinen tilanne on kriisiytynyt: Iran on keskeyttänyt kaikki ydinsopimusneuvottelut ja ilmoittanut, ettei neuvotteluihin palata ennen kuin Israel lopettaa iskut ja Iran on saanut kostonsa päätökseen.
Molemmat maat ovat varoittaneet vastapuolta entistä kovemmista toimista, mikäli iskut jatkuvat. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on varoittanut Irania kovemmista seurauksista, mutta jättänyt oven auki diplomatialle, jos Iran suostuu rajoittamaan ydinohjelmaansa.
Kansainväliset johtajat ovat vedonneet molempiin osapuoliin, jotta täysimittainen sota vältettäisiin, mutta Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on ilmoittanut, että operaatiot Irania vastaan jatkuvat ja laajenevat, mikäli Iran ei lopeta hyökkäyksiään.
