Kesä on tullut ja osaketuottojen ero vuoden alusta Suomen ja Euroopan hyväksi verrattuna Yhdysvaltoihin on yhä leveä.
Helsingin osakemarkkinat eli käytännössä isoimmat yhtiöt ovat tuottaneet vuoden alusta noin 14 prosenttia, Saksan osakkeet jopa 20.
USA:ssa sekä S&P 500- että Nasdaq-indeksit ovat antaneet reilun viiden prosentin tuoton. Eurosijoittajalle on lisäksi tullut takkiin dollarin valumisesta, eli euromääräinen Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuotto vuoden alusta on osingot huomioiden noin kuusi prosenttia pakkasella.
Toisin sanoen tuottoero Suomen ja USA:n välillä on noin 20 prosenttiyksikköä. S&P 500 -indeksissä ei ole osinkoja mukana, mutta osinkojen merkitys indeksissä olisi vain reilun prosentin luokkaa, koska yhdysvaltalaisyhtiöt suosivat omien osakkeiden ostoa voitonjakomuotona. Suomen ja Saksan indekseissä osingot ovat mukana kuvaajassa.
On mielenkiintoista, että keskeisten talousindikaattoreiden luvut Suomessa eivät ole lähteneet paranemaan, vaikka korkotaso on laskenut lähes pari vuotta. Tänä vuonna myös ostovoiman ennakoidaan paranevan palkankorotusten myötä parisen prosenttia. Näin ennakoi esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliitto tammikuun katsauksessaan.
Asuntokaupassa elpymistä mutta hinnat laskevat
Tuoreet Kiinteistövälitysalan Keskusliiton asuntokauppaluvut osoittavat, että tammi-toukokuussa on tehty tänä vuonna 22 900 asuntokauppaa, kun vuosi sitten luku oli 19 800, eli kasvua on 16 prosenttia.
Valtaosa kaupoista on vanhojen asuntojen kauppoja. Huhtikuussa vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnoissa nähtiin piikki pääkaupunkiseudulla, mutta toukokuussa tultiin suunnilleen saman verran 4,5 prosenttia alaspäin. Myös muiden isojen kaupunkien hinnat laskivat.
KVKL toteaa toukokuun asuntokauppakatsauksessa:
”Vuoden takaiseen toukokuuhun verrattuna käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset hinnat keskimäärin laskivat -6,1 % pääkaupunkiseudulla ja -1,3 % muissa suurissa kaupungeissa. Turussa hinnat laskivat -2,7 %, Tampereella –0,4 % ja Oulussa hinnat nousivat 1,0 %.”
Koska kauppamäärät ovat kasvussa, mutta hinnat laskussa, ulkopuolinen voi kysyä, onko markkina näin hakemassa ”oikeaa” hintatasoa. Jos on, se on myös signaali rakentajille. Jos asuntokauppa vilkastuu tuntuvasti, se lisää rakentamista.
Asuntoluottoja Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna tviittasi 17.6.2025 huomionarvoisesti: ”Hyvä tiedostaa. VTT:n tutkimus perustuu aikaan, joka ei palaa.”
Hän viittasi MTV:n uutiseen, jossa todettiin:
”Asuntoja tarvitaan yhä enemmän. Teknologian tutkimuskeskus VTT arvioi, että vuodessa tarvitaan noin 31 000–35 800 asuntoa.”
Rakennusteollisuus RT arvioi huhtikuussa tämän vuoden asuntoaloituksiksi 20 000 ja ensi vuoden 24 000, kun luku vuonna 2024 oli 17 600.
Näkemykset eriävät. RT viittasi viittasi katsauksessaan myös tutkimuslaitos VTT:n helmikuun arvioon. MTV Uutiset kirjoittaa:
”VTT julkisti helmikuussa arvion asuntotuotantotarpeesta seuraavaksi 20 vuodeksi. Uuteen väestöennusteeseen pohjautuvan arvion mukaan asuntotuotantotarve on kasvanut aiemmista arvioista. Jopa 36 000 asunnon vuosittaisesta tarpeesta 42 prosenttia kohdistuu Helsingin seutukuntaan. Tampereen, Turun ja Oulun seutukunnat mukaan laskettuna osuus nousee 62 prosenttiin koko tuotannosta.”
Summa summarum, tällä hetkellä aloitetaan 20 000 asunnon rakentaminen per vuosi, kun arvostetun tutkimuslaitoksen arvio pitkän ajan tarpeesta on 36 000 per vuosi.
Elokuussa astuu voimaan opiskelijoiden asumistukiuudistus, jossa tukia pienennetään tuntuvasti. Solu- ja kimppa-asuminen saattavat lisääntyä ja yksiöiden kysyntä vähentyä.
Sama kehitys autokaupassa
Pörssinoteerattu uusien ja käytettyjen autojen myynti- ja huoltoketju Wetteri totesi tulosvaroituksessaan 14.5.2025:
”Autoalan kasvunäkymien perusteella ennakoitiin vielä vuoden 2024 lopussa noin 10 prosentin kasvua vuodelle 2025. Tammi–huhtikuun 2025 aikana uusien henkilöautojen rekisteröinnit ovat kuitenkin olleet 6,7 prosenttia alemmalla tasolla kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisvuonna.”
Uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit laskivat viime vuonna 15 prosenttia 74 100 autoon, kun luku viime vuosikymmenellä oli noin 114 000.
Tammi-toukokuussa 2025 uusien henkilöautojen rekisteröintimäärät olivat kahdeksan prosenttia matalammalla kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Pörssiyhtiöistä Keskon autokauppa on kehittynyt markkinaa paremmin.
Pääjohtaja Jorma Rauhala totesi Keskon autokaupan eli K-Auton kehityksestä osavuosikatsauksessa 29.4.2025:
”Autokaupassa sekä liikevaihto että tulos kasvoivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä etenkin uusien autojen hyvän myynnin ansiosta. Myös käytettyjen autojen ja palveluiden myynti kasvoi. Liikevaihto oli 313,9 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 17,9 miljoonaa euroa. Autokaupassa tasapainoinen ja kattava tuote- ja palvelukokonaisuus tukee hyvää kehitystä erilaisissa markkinatilanteissa.”
Valoa autokaupalle voi tuoda hallituksen esitys romutuspalkkioksi, josta Autoalan Tiedotuskeskus tiedotti 27.6.2025:
”Hallitus esittää varattavaksi 20 miljoonan euron budjetin romutuspalkkiolle ajalle 1.1.2026-31.12.2027, kuitenkin niin, että romutuspalkkio voisi alkaa jo 1.10.2025.”
Huonekalukauppa kyntää
Kauppalehti uutisoi 15.6.2025 Maskun Kalustetalo Oy:n tilanteesta ja omistaja Toivo Sukarin näkemyksistä.
Maskun Kalustetalo Oy;n liikevaihto laski 17 prosenttia vuonna 2023 ja tulos painui lievästi tappiolle. Sukarin mukaan vuosi 2024 on ollut heikompi, mutta siitä ei ole vielä lukuja. Hänen mukaansa Suomessa on liikaa huonekalukauppoja maan kokoon nähden.
Sukari arvioi Kauppalehden haastattelussa verkkokauppamyynnin ja tekoälyn ottavan vallan markkinoilla.
”Sukarin tuorein huonekaluyritys Finlandia Living on saamassa kesäkuun puolivälissä ensimmäisen myymälänsä Lempäälän Ideaparkkiin.
Kyseessä on erikoinen kauppa, jossa esimerkiksi olohuone on liimattu kattoon. Isoilla LED-näytöillä voi suunnitella tekoälyn avulla itselleen mieluisia huonekaluja.”
Jopa Ikea Oy menetti Suomessa liikevaihtoaan elokuussa 2024 päättyneellä tilikaudella 8,5 prosenttia. Liikevaihto nousi edeltävällä kaudella 5,5 prosenttia 393 miljoonaan, mutta laski viime kaudella 359 miljonaan. Liiketulos säilyi selvästi voitollisena 15,6 miljoonassa eurossa.
Matkailu ja mökkikauppa lisääntyneet
Varmasti monen alan kehitykseen vaikuttaa uudisrakentamisen heikkous. Se heijastuu esimerkiksi huonekalukauppaan.
Entäpä jos mennyt ei palaa? Meillä on koko ajan käynnissä murros kuluttajakäyttäytymisessä ja viime vuosina kuluttaja koki myös inflaatiopiikin.
Vuokralla asuminen yleistyy, samoin erilaiset kuukausimaksulliset palvelut. Riittääkö raha tai kärsivällisyys enää isoihin ei-välttämättömiin hankintoihin – rahoitetaanpa ne kuukausierissä tai kertamaksulla?
Johonkin se raha menee, toki yksi osoite on ruokakori. Vuonna 2024 vapaa-ajan yön yli -matkat kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan 30,2 miljoonaan matkaan, kun luku edeltävänä vuonna oli 27,4.
Matkamessujen yhteydessä 14.1.2025 julkaistiin matkailututkimus ja lomamatkaennuste 2025, joka perustuu Taloustutkimuksen tekemään matkailukyselyyn. Sen mukaan suomalaiset matkustivat ulkomaille viime vuonna saman verran kuin ennen pandemiaa, ja samalla kotimaan matkailu näyttää asettuvan kymmenen prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle.
Tämän vuoden osalta Messukeskuksen ja SMALin uutisessa todetaan:
”Suomalaisten taloushuolet eivät näy matkailusuunnitelmissa, sillä jopa 70 % suunnittelee ulkomaanmatkaa vastaavan luvun ollessa vuosi sitten 56 %. Kotimaanmatkoja suunnitellaan samaan tahtiin kuin vuosi sitten.”
Toisin sanoen matkailu näyttää olevan yksi osa-alue, josta ei tingitä.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilaston mukaan mökkikauppoja tehtiin toukokuussa 412 kappaletta, joka on korkein toukokuun lukema sitten vuoden 2021. Myös huhtikuussa oli kasvua kolmeen aiempaan vuoteen. Luvut perustuvat KVKL Hintaseurantapalvelussa olevien kiinteistönvälittäjien ja rakennusliikkeiden ilmoittamiin tietoihin.
”Koko alkuvuoden osalta mökit ovat vaihtaneet omistajaa jopa lähes 30 prosenttia vilkkaammin kuin viime vuonna”, toteaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Sijoittaja voi pohtia, mitkä yritykset hyötyvät vapaa-ajan matkailun ja mökkikaupan kasvusta – ja mihin suuntaan asunto- ja autokauppa jatkavat kehitystään.
Esimerkki pörssiyrityksestä, johon asuntokaupan ja sitä kautta asuntorakentamisen kehitys vaikuttaa, on puuelementtivalmistaja LapWall, joka viimeistelee historiansa suurinta tehdasinvestointiaan Pyhännällä. Autokaupan kehitys vaikuttaa suorimmin Wetteriin ja Kamuxiin.
Uusi ilmiö: palveluvelkaantuminen
Tilastokeskus julkaisi 27.6.2025 uutisen otsikolla Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa. Arvio oman talouden tilasta parani kesäkuussa hieman toukokuusta, mutta oli edelleen heikko.
”Auton tai asunnon ostoa vuoden sisällä harkitsi kesäkuussa tavanomaista selvästi harvempi kuluttaja.”
Havahduttavampi oli MTV:n uutisoima tilasto, jonka mukaan jo yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa. Samalla uutisoitiin, että Suomeen on syntymässä ”Wolt-velallisten” sukupolvi.
”Digisukupolvea edustavat nuoret ovat riskissä ajautua velkakierteeseen netin kautta käytettävien palveluiden takia.”
Puhutaan wolttaajista ja bolttaajista. Talousongelmat ovat lisääntyneet erilaisten palvelujen kuten ruokalähettien, näennäisedullisten taksien, suoratoistopalvelujen ja netin kautta saatavien nopeiden luottojen yleistymisen myötä. Ongelmat liittyvät erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin.
Uutisen mukaan ruoan tilaaminen velaksi on uusi ilmiö. Aiemmin velkaantuminen on lakitoimisto Takaisinperinnän Olli-Matti Korhosen mukaan liittynyt lähinnä velan ottamiseen esimerkiksi tavaroihin tai vuokraan.
Ilmiöstä voidaan käyttää termiä palveluvelkaantuminen ja se on varmasti kytköksissä muidenkin toimialojen kehitykseen Suomessa. Palveluntarjoajat ja luotonantajat hyötyvät.
Todella hyvä kesäkolumni ! Näitä on ollut aina ilo lukea ja suulaana miehenä mielelläni kommentoinkin.
Pidän todella hyvänä ja terveenä kehityskulkuna sitä, että maailman osakemarkkinoiden tuotto tulee tasaisemmin, eikä yhden markkinan painoarvo kasva aivan kohtuuttomaksi.
On täysin perusteltua ja ymmärrettävää, että eri markkinoiden tuottoeroja mitataan indekseillä. Kuva muuttuu yleensä silloin (ainakin jonkin verran) kun sijoittaja tekee suoria sijoituksia ostamalla osakkeita.
Tietenkin indeksisijoittaminen voi olla hyvä tapa aloittaa sijoittaminen, mutta silloin tuotto on se mikä on markkinoiden yleinen kehitys.
Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat kokonaisuutena jääneet ”Vanhasta Maailmasta” ja dollarin alamäki on ollut merkittävä.
Markkinoita ei kannata yrittää voittaa, mutta heikoimmat firmat kannattaa salkusta heivata. Ennen salkun kesäsiivousta kannattaa katsella muutakin kuin viime aikojen kurssikehitystä esim. Magnificent 7 yhtiöiden tämä vuosi on ollut heikko ja vuosituotto on vaihdellut Applen miinus 7,23 prosentin ja Teslan 54 prosentin välillä.
Kyseisten markkinajohtajien tuottohistoria viimeiseltä kymmeneltä vuodelta on kuitenkin uskomaton: Applen tuotto on ollut 541% ja sillä on irronnut 7.sija. Kyseisen yhtiöjoukon tämän hetken eniten tuottaneen, eli Nvidian kymmenen vuoden tuotto on ollut häkellyttävät 31.227 %:a. Perjantain 27.6 päätöskurssien perusteella.
Kaikesta tekoälyyn ja puolijohteisiin liitetyistä odotuksista sekä toteutuneista kovista tuloksista ja hurjista ennusteista huolimatta en jaksa uskoa, että millään kyseisen joukon yhtiöllä säilyy edes lähelle sama vauhti seuraavalla vuosikymmenellä.
Edellä mainitun varauksen esitän huolimatta yhtiöiden hyvin voimakkaista markkina-asemista ja vahvoista taseista huolimatta.
Mutta kyseisestä yhtiöjoukosta ei tarvitse kuin osan päästä edes murto-osaan aiemmasta, niin lopputulos on useimmille sijoittajille riittävä, jos aika (=kärsivällisyys riittää).
Kotimaan pörssi on taas palaamassa hyvin tuottavien pörssien joukkoon (vuosia sitten Helsingin pörssi taisi olla maailman tuottoisin ja Tukholman pörssi oli hyvä kakkonen).
Otetaan kesän ja saunan kunniaksi esimerkiksi Harvia, jonka vuoden (32%) ja kymmenenkin vuoden (816%) tuotto pärjää hyvin jopa amerikkalaisille teknojäteille. Harvialle jäävät 10 vuoden tuotossa mitattuna: Alphabet, Apple ja Meta.
Harvian menestyksessä on suomalaisittain mielestäni opettavaista mm. se, että kyse on kuluttajille suunnatuista tuotteista, joita voidaan pitää luksuksena ja uskaltaisin vielä lisätä, että ovat sisäistäneet brändin merkityksen markkinoinnissa.
Väitän lisäksi, että Helsingin pörssin kehityksen ja Suomen kansantalouden kunnon välinen korrelaatio ei ole niin vahva kuin S&P 500:n ja Yhdysvaltojen kansantalouden välinen korrelaatio on.
Meidän pörssimme suuret yhtiöt ovat melko pitkälti vientialan yhtiöitä, joiden asiakaskunnasta huomattava osa on ulkomaisia yrityksiä. Lisäksi kuluttajille tuottavat yritykset ovat kasvavassa määrin investoineet lähemmäs markkinoita, mikä voi olla ihan viisastakin koska politiikka ja kuljetuskustannukset saattavat tuoda yllättäviä lisäkuluja.
Eli Helsingin pörssi voi kulkea eri suuntaan kuin Suomen kansantalous kokonaisuutena. Lisäksi täytyy huomioida, että meillä on todella paljon yritystoimintaa, joka ei ole listautunut pörssiin.
Henkilökohtaisesti toivoisin, että listautumisia olisi HYVIN PALJON enemmän.
Käsitellään seuraavaksi sitten asuntomarkkinoita.
Voisiko asuntokaupan kasvanutta tarjontaa selittää nollakorkojen jälkeinen tilanne, joka on houkutellut mahdollisesti asuntosijoittajia myymään, kun kulupuolelle on tullut ”uusi menoerä” ?
Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla nähtiin taannoin ”myyntipiikki” kun melko suuri joukko sijoittajia joutui muuttamaan suunnitelmiaan Japanin keskuspankin nostettua ohjauskorkoa ja edullisen lainarahan tyrehdyttyä Japanista. Samalla todennäköisesti lainasopimusten ehdot pakottivat lyhentämään lainoja, joten pääomaa tarvittiin nopeasti ja paljon.
Todennäköisesti asuntomarkkinoihin Suomessa vaikuttavat jatkossakin muuttoliike ja perhekoon pienentyminen.
Pienentyvä perhekoko pienempien kotien ohella vaikuttaa väistämättä myös huonekalukauppaan ja uskoisin, että myös autokauppaan, varsinkin jos valtaosa uusista asunnoista rakennetaan kaupunkeihin. Tietenkin sillä varauksella, että joukkoliikenne ja etätyö tekevät auton omistamisesta vähemmän välttämätöntä.
Edelleen ikääntyvä väestö muuttaa todennäköisesti jatkossakin helpommin hoidettaviin ja pienempiin kerrostalohuoneistoihin.
Jos edellä mainittua kehitystä haluttaisiin hidastaa, niin kotitalousvähennyksiä kasvatettaisiin ja leikattaisiin palveluiden arvonlisäveroa, jolloin esimerkiksi talonmiespalveluiden tarjoaminen pientaloalueilla olisi helpompaa ja hintataso voisi olla ostovoiman huomioiden kohdallaan.
Keskon autokaupasta ilmeisesti melko suuri osa on työsuhdeautoja. Onneksi Suomessa on vielä melko monella kyseinen etu saatavilla, muuten autokantamme keski-ikää ei uskaltaisi edes arvailla.
Mökkikaupan ostajista olisi joskus hauska nähdä tilastoja esim. ostajien ikä kiinnostaa, jos nuoret aikuiset puuttuvat ostajien joukosta, niin mökkien ympärille on vaikeampi rakentaa pidemmän päälle hyvin kannattavaa liiketoimintaa.
Palveluiden ja erityisesti ruokapalveluiden takia ylivelkaantuneet ovat suorastaan hälyttävä ilmiö. Lähes 10% väestöstä on ulosotossa ! Edellä mainitun pitäisi olla jokaisen maan hallituksen sisäpoliittinen ykköshuoli, ei valtionvelan. Jälkimmäinen ei ole euroaikana sellainen ilmestyskirjan peto, kuin se oli 1990-luvun kriisissä markan kuolinkamppailun aikana.
Saattaa olla, että tuo ylivelkaantuminen saataisiin kuriin, kun ihmiset hahmottaisivat korkoa korolle – ilmiön. Kun kyseinen ilmiö ymmärretään, niin tehdään myös parempia sijoituksia.
Olipas siinä paljon asiaa ja todella hyviä, asiantuntevia, täydentäviä näkökulmia. Kiitos kommentista ja palautteesta!
Kun kommentoit Magnificent 7 -yhtiöitä (Alphabet, Apple, Amazon, Meta, Microsoft, Nvidia, Tesla) ”Mutta kyseisestä yhtiöjoukosta ei tarvitse kuin osan päästä edes murto-osaan aiemmasta, niin lopputulos on useimmille sijoittajille riittävä…”, niin oletan, että tarkoitat murto-osaan siitä kasvusta, mitä ovat tähän saakka tehneet.
Hyviä näkökulmia myös asuntojen kysynnästä: perhekoon kehitys, muuttoliike, ikääntyvä väestö, asuntosijoittajien kohtaama koron nousu nollakorkoajan jälkeen.
Harvia on menestystarina, jonka halpuus olisi pitänyt ymmärtää väliaikaisena, kun Euroopassa syntyi energiakriisi 2022 Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Toki kriisit, joita emme ole ennalta kokeneet, ovat vaikeita arvioitavia. Kirjoitin Harviasta tammikuussa: https://www.salkunrakentaja.fi/2025/01/analyysi-harvia-nousi-suosta-revenio-qt-musti/
Yleisesti em. kolumnista totean, että se on rakennettu palasia yhteenliittämällä ja tehty joitakin päätelmiä. Sijoittaja voi vetää johtopäätöksiä ja tehdä itse tarkempaa analyysia. Tieteellinen tutkimus kolumni tai lehtiartikkeli ei ole. Mukava että kiinnosti ja herätti ajatuksia.
Harvian tapauksessa menin siitä mistä aita puuttuu, eli vilkaisin hieman mitä salkussa on tapahtunut.
Luonnollisesti Harvian ja vaikka Metan vertaaminen pelkällä toteutuneella tuotolla ei vielä kerro mitään yhtiöiden tulevasta suorituskyvystä.
Oli jotenkin mukava löytää sellainen ”Daavid vs Goliath-asetelma”. Eli hieman tällainen laiturin nokassa tehty ”analyysi”.
Missään nimessä en lähtisi siitä liikenteeseen että mennyt tuotto on ennuste tulevasta.
En myöskään pidä Magnificent 7 firmoja mitenkään immuuneina talouden/politiikan muutoksille.
Saattaa olla, että jos seuraavaksi tulee taantuma/lama, niin sijoittajien fokus siirtyy tuloslaskelmista kasvavassa määrin taseisiin.
Toisaalta pidemmällä tähtäimellä toimiville sijoittajille huonot ajat osoittavat melko selkeästi hyvät/tasaisesti tuottavat sijoituskohteet.
Oli mukava lukea kolumnia ja saada palautteesta palautetta.