Rahastoyhtiö Vanguardin pääekonomisti Joe Davis pohtii Better Vantage -podcastissa kuinka tekoäly ja muut suuret ilmiöt ovat muokkaamassa globaalia taloutta ja mitä tämä merkitsee sijoittajille.
Davis käsittelee megatrendien, kuten tekoälyn, globalisaation, väestörakenteen ja velkaantumisen, laajoja vaikutuksia talouteen ja markkinoihin. Hänen mukaansa nämä tekijät ohjaavat kasvua, inflaatiota ja markkinoiden liikkeet pitkällä aikavälillä, mutta niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat konkreettisesti jo nykyhetkeen.
”Tämä ei ole vain pitkän aikavälin asia – nämä kehitykset vaikuttavat jo nyt, eivät vasta vuosikymmenien päästä,” Davis painottaa.
Erityisesti tekoälyyn liittyvä tutkimus on saanut Davisin kyseenalaistamaan konsensuksen, jonka mukaan talouden kasvu ja inflaatio jatkaisivat hidasta, vakaata linja.
”Tämä ei ollut ennuste, jota odotin. Se tekee minut hieman hermostuneeksi, kun olen poikkeava joukosta. Mutta kehityksessä on selvä vedonveto, jossa tekoäly alkaa nousta merkittäväksi yleiskäyttöiseksi teknologiaksi. Se ei pelkästään säästä aikaa vaan tekee meistä parempia työntekijöitä ja tuottaa parempia tuloksia.”
Ehkä hieman yllättäen pääekonomisti ei usko, että teknologiaosakkeiden ylipainottaminen olisi järkevää, vaikka tekoäly olisi sijoittajille houkutteleva ilmiö.
Hän näkee kaksi vaihetta teknologiakehityksen sijoitussykleissä.
”Ensimmäisessä vaiheessa teknologiaa tuotetaan ja se alkaa nousta ihmisten tietoisuuteen. Siis puhutaan tavallisista ihmisistä eikä niistä, jotka osaavat alan yksityiskohdat. Toisessa vaiheessa yhtiöt ja indeksit, eli laaja korillinen arvopapereita esimerkiksi ETF-rahastossa tai sijoitusrahastossa, jotka eivät kuulu teknologiaindeksiin, alkavat yleensä tuottaa paremmin.”
Ensimmäisessä vaiheessa teknologian tuottajat menestyvät, mutta seuraavassa vaiheessa hyöty leviää laajemmin yhteiskuntaan ja yrityksiin eri toimialoilla.
Davisin mukaan tekoäly nostaa tehokkuutta yrityksissä, jotka ovat täysin muualla kuin Piilaaksossa.
”Jos tämä on oikeasti mullistavaa, kerro miten sairaala toimii tehokkaammin ja hoitaa potilaita paremmin. Kerro miten energiayhtiö tai pankki käsittelee tietoja aiempaa tehokkaammin. Työntekijät – minä ja sinä omissa töissämme – kehitymme paremmiksi.”
Siis sairaalat, pankit ja energiayhtiöt voivat toimia tehokkaammin kuin koskaan, Davis uskoo.
”Jos tämä toteutuu, hyöty jakautuu laajasti, ei vain teknologiasektorille.”
Davisin johtopäätös on, että sijoittajien ei kannata nojata liikaa tekoälyä kehittävien yritysten varaan.
”Se kuulostaa ehkä yllättävältä, mutta laajat sijoituskorit ja hajautus ovat usein parempi keino kuin vain teknologiayhtiöihin panostaminen”, hän suosittelee.
Tekoälyn vaikutuksia työhön Davis tarkastelee käytännönläheisesti. Hän muistuttaa, että muutos ei ole pelkästään uhka työpaikoille, vaan se voi nostaa tuottavuutta ja parantaa työn laatua.
”Enemmistö työtehtävistä todennäköisesti hyötyy tekoälyn tuomasta tuottavuuden kasvusta. Tilanne ei ole pelkästään synkkä, vaan muutos voi olla yhtä mullistava kuin tietokoneiden tulo 1980-luvulla.”
Talouden tulevaisuus nähdään Davisin kehyksessä moniulotteisena. On hyvin mahdollista, että seuraavien vuosien talouskasvu ja markkinaympäristö poikkeavat siitä, mihin sijoittajat ovat tottuneet.
”80 prosentin todennäköisyydellä edessämme on erilainen taloudellinen ympäristö kuin mihin on jo totuttu. Se ei ole radikaali muutos, mutta riskit ja mahdollisuudet korostuvat, kun sijoittajat navigoivat tulevaa viittä tai seitsemää vuotta.”
Riskien hallinta ja tasapainoinen sijoitussalkku ovat Davisin mukaan oleellista. Hänen mukaansa sijoittajan on oltava varovainen ja mietittävä eri skenaarioita, jotta hän ei jää kiinni yhteen vaihtoehtoon.
Markkinoilla ja talousmedioissa on esitetty epäilyjä, että tekoälybuumi on synnyttänyt tai synnyttämässä vuosituhannen vaihteen it-kuplan kaltaisen uhkakuvan. Osakkeiden arvostuskertoimet ovat Yhdysvalloissa ennätyksellisen korkeita ja tekoälyä kehittävien teknojättien osuus koko S&P 500 ja Nasdaq -indekseistä on poikkeuksellisen suuri.
Davisin mukaan kauhuskenaariossa on kolme oletusta.
Ensimmäinen oletus on, että tekoäly ei vaikuta lainkaan ja sen rooli jää sivuun. Tässä skenaariossa tekoäly on kuin sosiaalinen media; käytämme sitä kaikki, mutta se ei ole tuonut talouskasvua.
Toinen oletus on, että syntyy vaihtoehtoisia reservivaluuttamarkkinoita. Davisin mukaan tällöin syntyisi muita joukkovelkakirjamarkkinoita, joihin voisi sijoittaa miljardit samalla syvyydellä ja likviditeetillä kuin USA:n valtionvelkakirjoihin.
”Tämä tarkoittaisi euron, esimerkiksi eurobondien nousua tai Kiinan markkinan avautumista sijoittajalle.”
Kolmas oletus, jonka moni jättää huomioimatta, on keskuspankin eli Federal Reserven tärkeä rooli.
”Uskon, että Fed jatkaa todennäköisesti toimintaansa ja pitää odotetun inflaation hallinnassa, mikä vastustaisi talouden paineita”, Davis selittää.
