Tekoälyyn liittyvä sijoitusinto on kasvanut kuluvan vuoden aikana räjähdysmäisesti. Yhtiöiden arvostukset ovat monin paikoin moninkertaistuneet lyhyessä ajassa, ja uutta rahoitusta virtaa jopa keskeneräisiin hankkeisiin.
Teknojättien tekoälyinvestoinnit ovat paisuneet uusille ennätystasoille viimeisen vuoden aikana. Amazon, Alphabet, Meta, Microsoft ja Apple kilpailevat samanaikaisesti valtavista panostuksista, joiden mittaluokka heijastaa teollista murrosta eikä pelkkää nopeaa trendiä.
Pelkästään Amazon ilmoitti käyttävänsä tänä vuonna arviolta 125 miljardia dollaria datakeskuksiin ja tekoälyinfrastruktuuriin, ja suunnittelee tulevalle vuodelle vielä suurempaa summaa. Alphabet on puolestaan nostanut tämän vuoden tekoälykulujaan 91–93 miljardiin, mikä lähes kaksinkertaistuu edellisvuodesta.
Meta investoi tekoälyyn 70–72 miljardia. Mark Zuckerbergin mukaan vauhti vain kiihtyy: yhtiö toimii ”laskentatehon niukkuudessa”, koska panostuksia suunnataan sekä mallien kehitykseen että nykyisten palveluiden ylläpitoon.
Microsoftin tekoälyinvestoinnit ovat myös kasvaneet vuoden sisällä merkittävästi, kun yhtiö on solminut useita useiden miljardien arvoisia datakeskus- ja infrastruktuurikumppanuuksia sekä laajentanut pilvipalveluidensa kapasiteettia globaalisti.
OpenAI puolestaan on sitoutunut ostamaan 38 miljardin dollarin edestä Amazonin pilvikapasiteettia. Yhtiö on jakanut valtavaa, peräti 600 miljardin dollarin pääomaa useiden eri pilvipalveluoperaattorien kesken turvatakseen AI-laskentatehon saatavuuden.
Jätti-investoinnit ovat herättäneet sijoittajissa pelkoa. Sijoittajat muistavat 2000-luvun alun it-romahduksen ja kysyvät nyt, toistuuko sama uudessa muodossa.
“Kyllä, on kupla – mutta hyvä sellainen”
Italian Tech Week 2025 -tapahtumassa Amazonin perustaja Jeff Bezos kertoo, että tekoäly on teollinen murros, ei rahoituskupla. Siksi sen infrastruktuuri jää, vaikka markkinat korjautuvat.
Bezosin mukaan tekoälymarkkinoissa on kyllä kuplan piirteitä, mutta se ei muistuta finanssikuplaa, joka tuhoaa arvoa. Pikemminkin kyse on teollisesta kuplasta – vaiheesta, jossa ylikuumenenut sijoitusilmapiiri rahoittaa pysyvää infrastruktuuria ja nopeuttaa todellista kehitystä.
Hän vertasi tilannetta 1990-luvun valokuitubuumiin: vaikka monet operaattorit kaatuivat, maahan jäänyt kuituverkko loi perustan internetin nousulle.
Bezos kuvaili Italian Tech Week 2025 -tapahtumassa nykyhetkeä “kauniin kaoottiseksi” ajaksi, jossa rahaa ohjautuu lähes kaikkiin tekoälyideoihin. Se on hänen mukaansa hämmentävää mutta välttämätöntä, kun kokonainen teollinen ekosysteemi muotoutuu.
Hän muistutti myös Amazonin alkuvuosista, jolloin yhtiön osake putosi 113 dollarista kuuteen, vaikka liiketoiminta kehittyi kaikilla mittareilla. Tapaus kuvastaa sitä, etteivät markkinat ja todellisuus aina kulje käsi kädessä. Kuplat vääristävät hintoja, eivät kehitystä.
Infrastruktuuri jää, mutta hype katoaa
Bezosin viesti sijoittajille on optimismia sisältävä mutta realistinen. Hänen mukaansa tekoäly on horisontaalinen teknologia, joka leviää jokaiseen toimialaan samaan tapaan kuin sähkö aikanaan.
Vaikka osa yrityksistä katoaa ja arvostustasot tasaantuvat, itse teknologinen pohja jää pysyvästi osaksi taloutta.
Hän ei usko tekoälyn kohdalla täyteen romahdukseen vaan vaiheeseen, jossa markkinoiden ylikuumentunut hinnoittelu normalisoituu ja jäljelle jäävät ne yhtiöt, jotka rakentavat todellista arvoa. Juuri niin syntyivät aikanaan myös Amazon, Google ja muut digitaalisen aikakauden voittajat.
Bezosin tulkinta haastaa yleisen narratiivin tekoälykuplasta. Hänen mukaansa kyse ei ole harhakuvasta, vaan pitkästä teollisesta investointisyklissä, joka muuttaa koko talouden rakenteita.
Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa, että vaikka arvostukset saattavat heilua rajusti, kestävät yhtiöt ja teknologiat palkitsevat ajassa.
“Tämä ei ole illuusio. Tämä on kuin sähkö – se tulee koskemaan kaikkea”, Bezos kiteytti.
Tekoäly ei hänen mukaansa ole kupla, vaan buumi, joka vain näyttää kuplalta. Kaikki todelliset murrokset näyttävät siltä alkuvaiheessa, Bezos muistuttaa.
Lue myös tämä: Tekoälybuumi ja investointien paradoksi: mitä historia opettaa sijoittajille?
