Inflaatio oli lokakuussa -0,2 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Inflaation hiipumiseen vaikutti eniten asuntolainojen keskikorkojen ja kulutusluottojen korkojen lasku sekä sähkön halpeneminen. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä.
Kuluttajahintojen lasku tarkoittaa siis deflaatiota.
Deflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa tavaroiden ja palveluiden yleinen hintataso laskee ja samalla rahan ostovoima kasvaa. Vaikka pintapuolisesti hintojen lasku saattaa kuulostaa kuluttajan kannalta myönteiseltä, kyseessä on taloudelle erittäin vaarallinen ilmiö etenkin, jos deflaatio jatkuu pitkään. Hintojen systemaattinen lasku johtaa siihen, että kotitaloudet ja yritykset lykkäävät kulutusta ja investointejaan odottaen vieläkin matalampia hintoja tulevaisuudessa, mikä lamaannuttaa taloudellista toimintaa.
Tällaisesta taloutta rampauttavasta kierteestä ei kuitenkaan vielä ole lähimainkaan kyse.
”Lyhyen aikavälin tarkastelu antaa hieman ruusuisen kuvan hintakehityksestä. Tosiasiassa näyttää siltä, että keskimääräiset kuluttajahinnat eivät ole juurikaan laskeneet sitten vuoden 2022 joulukuun, jolloin Suomen inflaatio oli korkeimmillaan tällä vuosikymmenellä”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Tämä näkyy selvimmin, kun tarkastellaan joitakin yksittäisiä tuoteryhmiä, esimerkiksi kahvia.
Nieminen kertoo, että kahvin hinta on pysynyt koko kuluvan vuoden edellisvuosia korkeammalla. Heinäkuussa hinnat olivat jopa 40 prosenttia korkeammat edellisvuoteen verrattuna.
”Hinta myös heiluu kuukaudesta toiseen aiempaa enemmän. Nyt lokakuussa hinnat olivat 21,4 prosenttia korkeammalla edellisvuoden lokakuuhun nähden.”
Kahvin hinnan jyrkkä nousu selittyy useiden tekijöiden yhdistelmällä, joista keskeisin on globaali tarjontashokki tärkeimmissä viljelymaissa. Brasilian ja Vietnamin kaltaisissa suurissa kahvintuottajamaissa on koettu poikkeuksellisia sääolosuhteita: pitkäkestoinen kuivuus ja toisaalla rankkasateet ovat pienentäneet satoja merkittävästi, mikä on johtanut maailmanmarkkinahintojen voimakkaaseen nousuun.
Toinen hinnannousua kiihdyttänyt tekijä on logistiikkakustannusten ja yleisten elintarvikehintojen nousu, joka juontuu osin geopoliittisista jännitteistä ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksista. Samalla kahvin tuontimäärät ovat laskeneet, ja varastot pienentyneet, mikä on luonut kilpailua erityisesti laadukkaasta kahvista.
Suomessa kahvin kulutus on tunnetusti sekä suurta että suhteellisen joustamatonta, mikä antaa jälleenmyyjille enemmän hinnoitteluvoimaa. Lisäksi vähittäiskaupan keskittyminen ja paikalliset verotukset näkyvät kuluttajahinnassa.
Myös muiden alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet. Viime vuoteen verrattuna virvoitusjuomien hinnat ovat nousseet vain 2,8 prosenttia. Kun nykyhintoja verrataan sen sijaan vuoden 2022 joulukuuhun, huomataan, että hedelmä-, marja- ja vihannesmehujen hinnat ovat nyt 28 prosenttia korkeammalla ja virvoitusjuomien hinnat 15 prosenttia korkeammalla.
”Inflaation taittumisesta huolimatta näyttää, että näiden tuotteiden hintakehitys ei osoita halpenemista. Syytä tähän voisi hakea sokerin hintakehityksestä. Sokerin hinta on yhä 15 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2022 joulukuussa”, sanoo Nieminen.
Postipalvelujen hintakehitys on myös noususuuntainen. Kirjeiden lähettäminen on vähentynyt vuodesta 2010 noin 65 prosenttia, kun samaan aikaan pakettien lähettäminen on kaksinkertaistunut. Kirjemaksujen hintakehitys ei kuitenkaan seuraa lukumäärien muutosta.
”Kun myyntimäärät laskevat, voisi olettaa myös hinnan laskevan kysynnän vähentymisen myötä. Kirjemaksu on kuitenkin noussut kolmessa vuodessa lähes 30 prosenttia. Pakettimaksu on puolestaan noussut uusista toimijoista ja hintakilpailusta huolimatta lähes 10 prosenttia”, toteaa Nieminen.
