Iso-Britannian keskuspankin (BoE) tuore varoitus tekoälykuplasta tuo finanssikriisien peruskaavan takaisin otsikoihin: velkavetoista kasvua, venyneitä arvostuksia ja tiivistyviä kytköksiä pankkisektoriin. Aiheesta kertoo muun muassa BBC.
Keskuspankki toteaa puolivuosittaisessa rahoitusvakausraportissaan, että erityisesti tekoälyyn keskittyvien teknologiayhtiöiden arvostustasot ovat korkeita ja Yhdysvaltain pörssissä lähellä it-kuplaa edeltäneitä tasoja. Myös Ison-Britannian osakearvostukset ovat korkeimmillaan sitten finanssikriisin.
BoE:n mukaan riskinä on jyrkkä korjausliike, joka voisi kanavoitua reaalitalouteen rahoitusjärjestelmän kautta.
Raportin keskeinen uusi viesti ei koske vain arvostuksia, vaan rahoitusmallia tekoälybuumin taustalla.
Keskuspankin arvioiden ja toimialan lukujen perusteella tekoälyinfrastruktuuriin – datakeskuksiin, siruihin ja verkkoihin – voidaan käyttää seuraavan viiden vuoden aikana yli viisi biljoonaa dollaria, josta noin puolet rahoitetaan ulkoisesti, pääosin velalla. Mitä tiukemmin tekoälyjätit kytkeytyvät luottomarkkinoihin ja mitä enemmän ne lainaavat toisiltaan ja samoilta rahoittajilta, sitä herkempi järjestelmä on tilanteessa, jossa osake- ja yritysarvot korjaantuvat alaspäin yhtäaikaisesti.
Tekoälybuumi saattaa luoda systeemiriskin
BoE:n rahoitusvakauskomitea näkee tämän yhdistelmän uudentyyppisenä systeemiriskinä. Kyseessä on teknologinen keskittymä, joka nojaa suuryritysten taseisiin, mutta on yhä tiukemmin lomittunut globaaliin luottomarkkinaan.
Systeemiriski tarkoittaa rahoitusjärjestelmän laajuista, toisiinsa kytkeytyvistä rakenteista kumpuavaa riskiä, joka toteutuessaan voi horjuttaa tai lamauttaa merkittävän osan koko finanssijärjestelmästä, ei vain yksittäistä pankkia tai markkinatoimijaa. Olennaista on, että ongelmat eivät jää paikallisiksi tappioiksi, vaan leviävät tartuntamekanismien kautta – esimerkiksi vastapuoliriskin, jälleenrahoitusriippuvuuksien, johdannaissopimusten tai luottamuksen äkillisen katoamisen välityksellä – ja heijastuvat nopeasti laajalle talouteen.
Tekoälybuumin makrotaustaa on rakennettu vähintään kolmella tasolla. Ensinnäkin tekoäly on ollut yksi harvoista kasvun ja tarinavetoisen tuottavuuslupauksen lähteistä ympäristössä, jossa reaalinen tuottavuuskehitys on pitkään ollut laimeaa ja väestön ikääntyminen painaa potentiaalista kasvua alaspäin.
Toiseksi keskuspankkien vuosikymmenen kestänyt matalakorkoinen politiikka ja viime vuosien reaalikorkojen nopea nousu ovat ohjanneet pääomia pois perinteisistä korkosijoituksista kohti kasvutarinoita, joissa tuottopotentiaali nähdään lähes rajattomana.
Kolmanneksi geopoliittinen kilpailu – erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologiasota – on luonut strategisen pakon investoida tekoälyyn, mikä on vauhdittanut sekä yksityisten että julkisten toimijoiden halukkuutta kantaa riskiä kriittisessä teknologiainfrastruktuurissa.
BoE ei ole varoituksineen yksin
Kansainvälinen valuuttarahasto on jo syksyllä arvioinut, että tekoälyyn liittyvä investointiaalto muistuttaa tietyiltä osin 1990-luvun lopun internet-huumaa, jossa osakekurssit ja pääomavoitot ruokkivat kulutusta ja inflaatiota nopeammin kuin todellinen tuottavuuskehitys ehtii toteutua.
IMF kuitenkin korostaa, että aiempaan asuntoluottokuplaan verrattuna velkavipu on tällä hetkellä keskittyneempi suuriin, vahvasti pääomitettuihin teknologiajätteihin, mikä voi rajoittaa välitöntä pankkikriisiriskiä, mutta ei poista laajemman omaisuusarvojen uudelleenarvostuksen mahdollisuutta.
Myös suuret investointipankit ovat nostaneet esiin tekoälysektorin “kuplavaiheen” piirteitä: arvostus keskittyy harvoihin voittajiin, kassavirtoja diskontataan optimistisilla oletuksilla ja samaan aikaan markkinadynamiikka rakentuu monimutkaisille sopimus- ja näennäiskumppanuusverkostoille, jotka voivat vaikeuttaa riskien arviointia.
Myös Euroopan keskuspankki (EKP) on varoittanut tekoälyosakkeiden riskeistä. EKP:n mukaan tekoälyteknologiaan nojaavien pörssiyhtiöiden kurssinousu on ajanut arvostustasoja historiallisen korkeiksi ja tehnyt markkinoista alttiita jyrkälle korjausliikkeelle.
Samalla EKP muistuttaa, että mahdollinen AI-hypekupla osuisi ympäristöön, jossa valtioiden velka ja korkomenot ovat jo ennestään koholla – eli puskurit shokkien vaimentamiseen ovat aiempaa ohuemmat.
Keskuspankki rohkaisee luotonantoon
BoE:n varoitus kytkeytyy myös sen omaan sääntelylinjaan. Keskuspankki kevensi samassa yhteydessä pankkien vastasyklisiä pääomavaatimuksia ensimmäistä kertaa vuoden 2008 kriisin jälkeen. Keskuspankki perusteli päätöstä stressitesteillä, joiden mukaan brittipankit selviäisivät skenaariosta, jossa työttömyys kaksinkertaistuisi, asuntomarkkinat romahtaisivat ja BKT supistuisi viidellä prosentilla.
Pankkisektoria siis rohkaistaan jatkamaan luotonantoa heikentyneestä riskikuvasta huolimatta. Samalla BoE kuitenkin korostaa, että varautuminen teknokuplan mahdolliseen puhkeamiseen on entistä tärkeämpää niin pankeille kuin markkinasijoittajille.
Rahoitusvakauden kannalta keskeiseksi kysymykseksi nousee, realisoituuko tekoälyn lupaama tuottavuusloikka riittävän nopeasti perustelemaan nykyiset arvostukset ja velkatasot – vai nähdäänkö jälleen jakso, jossa talous kasvaa ensin tarinasta ja vasta myöhemmin todellisesta tuotosta.
