OpenAIn toimitusjohtaja Sam Altman esitti keskiviikkona rohkean ennusteen Intian AI Impact Summit 2026 -huippukokouksessa New Delhissä. Altmanin mukaan tekoälyjärjestelmät ovat vain muutaman vuoden päässä varhaisista superälyn muodoista.
”Nykyisellä kehitysuralla uskomme olevamme ehkä vain parin vuoden päässä todellisen superälyn ensimmäisistä versioista”, Altman totesi puheessaan.
Vuoden 2028 loppuun mennessä suurempi osa maailman älyllisestä kapasiteetista saattaa sijaita datakeskuksissa kuin niiden ulkopuolella, Altman ennustaa.
Superäly tarkoittaa hypoteettista tekoälyjärjestelmää, joka ylittäisi ihmisen kognitiiviset kyvyt käytännössä kaikilla osa-alueilla. Kyse ei siis ole tekoälystä, joka voittaa ihmisen shakissa tai kirjoittaa koodia nopeammin, vaan järjestelmästä, joka olisi ihmistä parempi tieteellisessä päättelyssä, luovassa ajattelussa, strategisessa suunnittelussa ja sosiaalisessa ymmärryksessä samanaikaisesti.
Tekoälyalan terminologiassa superäly sijoittuu yleisen tekoälyn eli AGI:n (artificial general intelligence) yläpuolelle. AGI viittaa järjestelmään, joka suoriutuu ihmisen tasoisesti useimmista taloudellisesti arvokkaista tehtävistä. Superäly menee tästä pidemmälle: se ei vain vastaa ihmisen kykyjä vaan ylittää ne merkittävästi.
Käytännössä superäly on toistaiseksi teoreettinen käsite. Alan tutkijoiden näkemykset sen saavuttamisen aikataulusta vaihtelevat muutamista vuosista vuosikymmeniin. Juuri tästä syystä Altmanin ennuste varhaisesta superälystä vuoteen 2028 mennessä on niin merkittävä ja kiistanalainen.
Altman myönsi väitteen olevan poikkeuksellinen ja korosti, että ennuste voi osoittautua vääräksi. Hän kuitenkin kehotti ottamaan mahdollisuuden vakavasti.
Tekoälyjärjestelmien kehitysvauhti on ollut hämmästyttävä.
Altmanin mukaan vielä runsas vuosi sitten mallit kamppailivat lukiotason matematiikan kanssa, kun ne nyt kykenevät tutkijatason matemaattiseen päättelyyn ja tuottavat uusia tuloksia teoreettisessa fysiikassa.
Riittävän kehittynyt tekoälyjärjestelmä voisi Altmanin mukaan toimia suuren yrityksen toimitusjohtajana tai tehdä parempaa tutkimusta kuin huippututkijat.
Ennuste ei ole ainoastaan Altmanin. Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on arvioinut tekoälyn ylittävän ihmisen kyvyt lähes kaikessa vuoteen 2027 mennessä. xAI:n perustaja Elon Musk on esittänyt vielä optimistisempia aikatauluja.
Google DeepMindin toimitusjohtaja Demis Hassabis puolestaan arvioi Intian AI Impact Summitissa yleisen tekoälyn voivan toteutua viiden vuoden sisällä.
Alan tutkijayhteisössä näkemykset jakautuvat. Yli 2 700 tutkijaa kattaneessa kyselyssä tutkijat arvioivat, että on kymmenen prosentin todennäköisyys tekoälyn ylittävän ihmisen suorituskyvyn useimmissa tehtävissä ennen vuosikymmenen loppua. Moni pitää superälyä pikemminkin vuosikymmenten kuin vuosien päässä olevana tavoitteena.
Tappiota miljarditolkulla
Altmanin visioiden taustalla on yhtiö, jonka taloudellinen yhtälö on poikkeuksellisen haastava. OpenAI on kasvanut hämmästyttävää vauhtia, mutta tappiot kasvavat liikevaihtoa nopeammin.
OpenAIn talousjohtaja Sarah Friar kertoi yhtiön vuotuisen liikevaihtovauhdin ylittäneen 20 miljardia dollaria vuoden 2025 lopussa. Vuoden 2024 liikevaihto oli 3,7 miljardia dollaria, joten kasvu on ollut valtavaa. ChatGPT:llä on nykyisin yli 800 miljoonaa viikoittaista aktiivikäyttäjää ja yli miljoona yritysasiakasta.
Kasvusta huolimatta OpenAI tekee raskaita tappioita. Yhtiön ennusteiden mukaan pelkästään vuoden 2026 tappiot nousevat noin 14 miljardiin dollariin. Deutsche Bankin viittaaman ennusteen mukaan kumulatiiviset tappiot ennen kannattavuuden saavuttamista voivat nousta jopa 143 miljardiin dollariin.
Tappioiden taustalla ovat valtavat laskentakapasiteetti-investoinnit.
Tekoälymallien kouluttaminen ja ajaminen vaatii suuria datakeskuksia, joiden rakentaminen ja sähkönkulutus maksavat miljardeja. OpenAI on solminut yhteensä satojen miljardien dollarien arvoisia sitoumuksia Microsoftin, Oraclen, AMD:n ja Nvidian kanssa infrastruktuurin rakentamiseksi.
Maaliskuussa 2025 OpenAI keräsi 40 miljardin dollarin rahoituskierroksen SoftBankin johdolla, mikä oli yksityisen teknologiayhtiön historian suurin yksittäinen rahoituskierros. Lokakuussa 2025 yhtiön arvostus nousi 500 miljardiin dollariin henkilöstön osakkeiden jälkimarkkinamyynnissä.
Helmikuussa 2026 OpenAi kävi raporttien mukaan neuvotteluja jopa 100 miljardin dollarin rahoituskierroksesta.
Kilpailu kiristyy, markkinaosuus kutistuu
Valtavista investoinneista huolimatta OpenAIn asema ei ole horjumaton. Verkkoliikenteen seurantayhtiö Similarwebin mukaan ChatGPT:n osuus tekoälyalustojen verkkoliikenteestä laski viime vuoden tammikuun 86,7 prosentista 64,5 prosenttiin kuluvan vuoden tammikuussa.
Samaan aikaan Googlen Gemini kasvatti osuutensa 5,7 prosentista 21,5 prosenttiin.
Applen tammikuussa 2026 solmima kumppanuussopimus Geminin integroimiseksi Apple Intelligence -palveluun vahvistaa Googlen asemaa entisestään. Analyytikot arvioivat sopimuksen arvoksi noin viisi miljardia dollaria.
Myös Anthropic on noussut merkittäväksi haastajaksi erityisesti yritysmarkkinoilla. Yhtiön vuotuinen liikevaihtovauhti nousi vuoden 2024 lopun yhdestä miljardista dollarista yli viiteen miljardiin dollariin elokuuhun 2025 mennessä. Anthropic keräsi 13 miljardin dollarin rahoituksen syyskuussa 2025 183 miljardin dollarin arvostuksella.
Tilanne muistuttaa internetin varhaisten vuosien dynamiikkaa, jossa markkinajohtaja investoi valtavasti säilyttääkseen etulyöntiasemansa samalla kun kilpailijat kaventavat eroa. Ero on kuitenkin mittakaavassa: OpenAIn rahantarve on moninkertainen verrattuna minkään aiemman teknologiastartupin tarpeisiin.
Sääntely-ympäristö hakee muotoaan
Altman vaati Intian-puheessaan kansainvälistä tekoälyn sääntelyä. Hän ehdotti Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kaltaista instituutiota, joka koordinoisi tekoälyn valvontaa maailmanlaajuisesti ja kykenisi reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
Vaatimus on merkittävä, sillä OpenAI on itse joutunut kasvavan sääntelypaineen kohteeksi. Euroopan unionissa tekoälyasetus asettaa tiukkoja vaatimuksia perusmallien tarjoajille, kuten koulutusdatan läpinäkyvyyttä ja tekoälytuotosten jäljitettävyyttä.
Altman korosti, ettei tekoälyn kehitystä pidä keskittää yhteen yhtiöön tai maahan. ”Demokratisointi on ainoa reilu ja turvallinen tie eteenpäin”, hän totesi. Lausunto on kiinnostava, sillä OpenAIn kriitikot ovat huomauttaneet yhtiön itsekin siirtyneen yhä suljetumpaan suuntaan avoimesta lähtökohdastaan.
Geopoliittiset jännitteet lisäävät painetta. Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan välinen kilpailu tekoälyn herruudesta on kiihtynyt, ja maiden hallitukset punnitsevat tasapainoa innovaation edistämisen ja riskien hallinnan välillä.
Sijoittajien kannalta asetelma on epätavallinen
OpenAIn suunnitteilla oleva listautuminen voi toteutua jo vuoden 2026 jälkipuoliskolla, ja sen yhteydessä puhutaan jopa biljoonan dollarin arvostuksesta. Vertailukohtana: yhtiön vuotuinen liikevaihtovauhti on noin 20 miljardia dollaria, mikä tarkoittaisi 50-kertaista P/S-kerrointa eli liikevaihtokerrointa. Perinteisessä ohjelmistoyhtiöiden arvostuksessa vastaava kerroin olisi tyypillisesti 5–20-kertainen.
HSBC on arvioinut, että OpenAI:lla on vuoteen 2030 mennessä 207 miljardin dollarin rahoitusvaje, vaikka liikevaihto moninkertaistuisi ennusteiden mukaisesti.
Yhtiön bruttokate on noin 40 prosenttia, mikä on huomattavasti matalampi kuin perinteisillä ohjelmistoyhtiöillä, koska jokainen käyttäjäkysely kuluttaa kallista laskentakapasiteettia.
Tilanne asettaa sijoittajat poikkeuksellisen arvion eteen.
Jos Altmanin visio superälystä toteutuu, tekoäly todella mullistaa talouden ja OpenAIn investoinnit voivat osoittautua halvaksi hinnaksi markkinajohtajuudesta. Jos kehitys hidastuu tai kilpailijat kurovat eron kiinni, edessä voi olla yksi teknologiahistorian suurimmista arvonmenetyksistä.
Altman tiivisti asetelman Intiassa sanoihin, jotka ovat yhtä lailla viesti sijoittajille kuin päättäjille: ”Seuraavat muutamat vuodet testaavat maailmanlaajuista yhteiskuntaa.”
