Omaisuudenhoidon pörssikonkarin Hannu Angervuon mukaan ennustelaitokset käyttivät ennen ilmaisua ”haarukat” ennusteidensa vaihtelusta, jotka nyttemmin muuttuneet ”talikoinniksi”.
”Ennusteiden osumatarkkuudessa voi tulla huteja”, Angervuo toteaa.
Kansanomaisesti talikointi tarkoittaa lehmän lannan luomista pystylavoilta.
Piensijoittaja noteerasi ehkä ilolla etenkin OP-ryhmän pääekonomistin Antti Saaren ennusteen, jonka mukaan pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu tulos vahvistuu 13 prosenttia kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Noin 13 prosentin parannus tuo arvion mukaan yhteensä vajaa miljardia euroa lisää yhtiöiden loppuvuoden tulossummaan.
Angervuon mukaan kurssihuippu voi tulla ennen vuoden vaihdetta, mutta talouden ennusteet jäävät edelleen huteralle pohjalle.
”Pörssiyhtiöiden tulokset paranevat hieman loka-joulukuussa. Noin miljardin euron yhteenlaskettujen tulosten vahvistuminen riippuu paljolti Nesteestä ja Nokiasta”, Angervuo kiteyttää.
Perusmetallien, metsän ja pankkien tuloskehitys on jo luisunut loivaan laskuun, mikä pehmentää ennusteiden osumatarkkuutta.
Toiveiden tynnyri
Tulosten ja talouden ennusteita voi Angervuon mukaan kuvata toiveiden tynnyriksi, jossa tulkintoja riittää joka lähtöön.
Pörssiyhtiöt saavuttivat tammi-syyskuussa yhteensä 131 miljardin euron liikevaihdolla noin 16,9 miljardin euron liikevoiton. Vaisua menoa kuvastaa, että tammi-syyskuun liikevoitto heikkeni yli kahdeksan prosenttia eli noin 1,6 miljardia euroa, ja liikevaihto laski vajaan prosentin verrattuna edellisen vuoden tammi-syyskuuhun.
Angervuo ei sen enempää kommentoi Saaren 13 prosentin ennustetta, vaan toteaa, että tammi-syyskuun noin 1,6 miljardin euron liikevoiton ”vajeen” kiinni kuromista voi pitää utopiana viimeisen neljänneksen osalta. Pörssiyhtiöiden pitäisi ottaa historiallisen pitkä loikkaus verrattuna myös vuoden 2024 tulostasoon.
”Mikäli vuoden 2024 pörssiyhtiöiden yhteenlasketun tulostason saavuttaminen onnistuisi, niin tulossumman ja liikevaihdon pitäisi vahvistua noin 30 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon”, Angervuo laskee.
Pörssikonkari korostaa samalla, että suuret vientiyhtiöt tuovat pörssiyhtiöiden tulossummasta valtaosan.
Angervuon mukaan talousmedia hämmentää nyt liikaakin sijoittajia ilmaisulla ”tulos yli analyytikoiden odotusten”, mikä voi täysin katteettomasti nostaa pörssikursseja, kuten kävi ehkä Stora Enson ja Nokian kohdalla.
Ennusteiden talikointia
Pörssianalyytikot ja ekonomistit ovat tullien ja muun sekamelskan aikana pudotelleet vinhaan tahtiin talousmediassa ennusteitaan. Esimerkiksi Etla ennustaa 4,2 prosentin tavaraviennin kasvuhyppäystä kuluvalle vuodelle.
Viennin hyytyminen uhkaa kuitenkin latistaa toiveikkaimpien ennusteiden antia.
Angervuo viittaa niin sanotun tasaisen vauhdin taulukkoon, jonka mukaan Suomen vienti on pudonnut lähes kymmenen miljardia huippuvuodesta 2022.
”Vienti on laskenut kuusi kuukautta yhteen putkeen ja teollisuuden tilaukset ovat pudonneet kesän noin 20 prosentin kasvuluvuista vain noin prosentin kasvuun syyskuussa eli uusien tilausten voimakas virtaus on hyytynyt”, Angervuo toteaa.
Kuluvan vuoden vienti jäänee Angervuon ennusteen mukaan alle 74 miljardin euron tason. Etla povaa kuluvalle vuodelle noin 78 miljardin euron vientiä, joka ponnahti ennätykseen eli 81,7 miljardiin euroon vuonna huippuvuonna 2 022.
”Heinäkuun vientiluvut pelasti 1,8 miljardin risteilijän vientitoimitus”, Angervuo lisää.
Tuottajahinnoista ei tule vetoapua
Angervuon ilmaisua ”talikoinnista” kuvastaa, että Suomen Pankki ennustaa kuluvalle vuodelle 0,3 prosentin kasvua, Nordea 0,5 prosentin ja OP 1,0 prosenttia samaa yhtä prosentin VM sekä Etla 0,8 prosenttia.
”Ongelma kotimaan ennusteissa koituu siitä, että Suomen BKT ei ole kasvanut Eurostatin mukaan lainkaan ensimmäisellä, eikä toisella neljänneksellä eikä ennakkotietojen mukaan myöskään kolmannella vuosikvartaalilla”, Angervuo muistuttaa.
Teollisuuden tuotanto heikkeni syyskuussa 0,5 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden elokuuhun. Laskua kertyi syyskuussa 2,3 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen syyskuuhun.
Pörssi ja ennustepiirit ovat pitäneet liikaakin taustalla tuottajahintoja, jotka ottivat historiallisen noin yli 30 prosentin nousun vuonna 2022.
Venäjän tuho Ukrainassa langetti energiakriisin ja korona sekoitti teollisuuden toimitusketjuja.
Korotkin painuivat nollaan, eli keskuspankit pyörittivät setelikonetta. Samalla pörssikurssit ampuivat taivaisiin ja tavarasta tuli pulaa kriisin aikana, mikä osaltaan nosti hintoja. Esimerkiksi metsäjätti UPM korotti 80 prosenttia painopaperin hintoja Saksassa.
Konepajatkin pystyivat hoitamaan tuottajahintojensa nousun, kuten teräksen kallistumisen myyntihintoihinsa, mikä tuli esille myös liikevaihdon ja tuloksen nousupiikkinä. Myös pienyhtiöt pääsivät nousukauden kyytiin.
Ei paluuta huipulle
Angervuo pitää vääränä ennustetta, jonka mukaan pörssiyhtiöiden tulokset palaavat pian vuoden 2022 ennätystasolle.
”Paluu vaatii pitkän, jopa usean vuoden työrupeaman”, Angervuo ennustaa.
Pörssiyhtiöiden liikevaihto paisui yli 20 prosenttia ja liikevoitto 18 prosenttia huippuvuonna 2022. Tuottajahinnat ovat sittemmin laskeneet prosenteissa noin kolmanneksen vuoden 2022 huipulta alas viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana.
”Nyt tuottajahinnoissa on koittanut ehkä pieni nousuvire, joka voi myöhemmin tukea esimerkiksi konepajojen loppuvuoden ja ensi vuoden liikevaihtoa ja kannattavuutta”, Angervuo lisää.
Sellun ylitarjonta upottaa yhä metsäteollisuutta. Konepajojenkin tilauskertymien arvot jäivät kolmannella kvartaalilla noin 2,5 miljardia euroa jälkeen vuoden alun 10,5 miljardin euron huipusta.
