Talouspopulismi ammentaa voimansa globalisaation tuomista haasteista.
Viime aikoina on nähty populismin nousua politiikassa. Populismi näkyy erityisesti talouspolitiikassa. Brexit ja Donald Trumpin presidentiksi nousu ovat esimerkkejä talouspopulismista.
Vuoden talousgurujen, Tuukka Tuomikosken ja Väinö Tuovisen sekä Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mielestä talouspopulistit kalastelevat kansan tukea heikoilla perusteluilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla.
Kastellin lukiossa opiskeleva Tuomikoski voitti valtakunnallisen Talousguru-kilpailun, johon ilmoittautui noin 1 100 lukiolaista 122 koulusta. Tuovinen on Suomalaisesta yhteiskoulusta Helsingistä ja hän tuli kisassa toiseksi.
”Monessa Euroopan maassa populistipoliitikot ovat esimerkiksi asettaneet maahanmuuttajat taloudellisen ahdingon syyksi. Yhdysvalloissa taas suurta painetta aiheuttaa teollisuuden siirtyminen halvan tuotannon maihin. Tällöin jakolinjat muodostuvat yhteiskuntaluokkien välille, sillä globalisaatio hyödyttää erityisesti korkeakoulutettuja”, Tuovinen toteaa Finanssialan artikkelissa.
Poliittisia järjestelmiä remonttikuntoon runnelleet populistipuolueet ovat talousgurujen mielestä tuoneet talouskeskusteluun särmikkäitä, mutta monesti vastuuttomia ja valheellisia kannanottoja.
”Monilla näistä alueista EU-vastaisuus ja euroskeptiset puolueet ovat saaneet paljon kannatusta. Tämä kielii tiedon puutteesta ja siitä, ettei EU viesti tarpeeksi selkeästi, kuinka sen toimet vaikuttavat tavallisten kansalaisten elämään”, Tuomikoski arvioi.
Talouspopulistit hyödyntävät maiden sisälle syntynyttä jakoa taloudellisesti menestyviin kasvukeskuksiin, jotka ovat hyötyneet globalisaatiosta ja globalisaation runtelemiin jättöalueisiin, linjaa puolestaan Piia-Noora Kauppi.
